Valtionosuusjärjestelmä vaarantaa asukkaiden yhdenvertaisuuden ja kuntien rahoituksen – muutos tarvitaan välittömästi

Valtionosuusjärjestelmän tehtävänä on varmistaa, että kunnilla on edellytykset selvitä lakisääteisistä tehtävistään. Tällä taataan se, että keskenään erilaisten kuntien asukkailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada perusoikeuksiensa toteutumisen kannalta välttämättömiä palveluja. Nykyinen järjestelmä ei toimi tarkoitetulla tavalla, mikä vaarantaa asukkaiden yhdenvertaisuuden ja kuntien rahoituksen. Tämä todetaan professori Tuomas Ojasen asiantuntijalausunnossa, jossa arvioidaan valtionosuusjärjestelmän perustuslainmukaisuutta. 13 kaupunkia Suomen 21 suurimmasta kaupungista vaatii järjestelmän välitöntä uudistamista.

Kolmetoista suomalaista kaupunkia luovutti tänään 7. huhtikuuta kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle asiantuntijalausunnon, jonka on laatinut OTT, valtiosääntöoikeuden professori, eurooppaoikeuden dosentti Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

 Ojanen arvioi Kouvolan kaupungin toimeksiannosta laatimassaan lausunnossa nykyisen valtionosuusjärjestelmän toimivuutta perustuslain näkökulmasta.Lausunnon ovat allekirjoittaneet Jyväskylän, Kotkan, Kouvolan, Kuopion, Mikkelin, Oulun, Porin, Rovaniemen, Seinäjoen, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vantaan kaupungit. Ne kuuluvat kaikki maan 21 suurimman kaupungin joukkoon jaedustavat yhdessä noin 30 prosenttia Suomen väestöstä.

 Ojasen lausunnossa tarkastellaan voimassa olevan valtionosuusjärjestelmän perustuslainmukaisuutta erityisesti kunnallisen itsehallinnon (PL 121 §) ja asukkaiden yhdenvertaisuuden (PL 6 §) toteutumisen kannalta.

 Arvioinnin tulos on selkeä: nykyinen valtionosuusjärjestelmä on erittäin ongelmallinen niin perustuslain turvaaman kunnallisen itsehallinnon, rahoitusperiaatteen kuin asukkaiden yhdenvertaisuudenkin kannalta. Tämä vaarantaa sekä kuntien perustuslaissa säädettyä vahvaa itsehallintoa että alueellista yhdenvertaisuutta perusoikeuksien kannalta välttämättömien palveluiden saamisessa.

Jokaisella on oikeus tiettyihin lakisääteisiin palveluihin asuinpaikasta riippumatta

 Rahoitusperiaatteella tarkoitetaan lainsäädännön valmistelua ohjaavaa periaatetta, jonka mukaan kunnille uusia tehtäviä annettaessa tulee varmistaa, että niillä on riittävät taloudelliset voimavarat uusien ja muiden vastuullaan olevien tehtävien hoitamiseen. Lisäksi kunnalle on jäätävä taloudellista liikkumavaraa sen itsehallintonsa nojalla ottamien tehtävien hoitamiseen.

 Perustuslaki takaa ihmisten yhdenvertaisuuden ja kieltää syrjinnän henkilöön liittyvillä syillä. Lain esitöissä tällaiseksi syyksi on mainittu myös asuinpaikka. Jokaisella suomalaisella ihmisellä on siten yhdenvertainen oikeus tiettyihin lakisääteisiin palveluihin asuinpaikasta riippumatta.

 Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan, että kaikilla kunnilla on edellytykset selvitä lakisääteisistä tehtävistään. Sote- ja te-uudistusten jälkeen niistä pääosan muodostavat kunnan sivistystoimialaan kuuluvat tehtävät ja lisäksi työvoima- ja kotoutumispalveluiden järjestäminen sekä ympäristönsuojeluun ja ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät tehtävät.

 Valtionosuudet pienenivät sote-uudistuksen yhteydessä

 Kuntien valtionosuudet muuttuivat hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä 1.1.2023 alkaen. Monien kuntien valtionosuudet pienenivät niin paljon, että niiden on vaikea suoriutua lakisääteisten peruspalvelujen tuottamisesta. Ojasen lausunnon allekirjoittaneista kunnista useimmat ovat joutuneet tasapainottamaan talouttaan ja karsimaan palveluja. Myös kunnallisveron nostoon on painetta.

 Valtionosuuksien voimakas pieneneminen johtuu suurelta osin niin sanotuista sote-siirtoeristä, joiden poistamista valtionosuuksien laskentaperusteista Ojasen lausunnon allekirjoittaneet kunnat esittävät kunta- ja alueministerille.

 Sote-siirtoerät vähentävät professori Ojasen lausunnon allekirjoittaneiden kaupunkien valtionosuuksia seuraavasti:

1. vuonna 2026 yhteensä 389 miljoonalla eurolla
2. vuosina 2023–2026 yhteensä 1,4 miljardilla eurolla
3. Vuodesta 2028 eteenpäin sote-siirtoerät jäävät vuositasolla edellä mainituille kaupungeille pysyvästi 315 miljoonaa euroa negatiivisiksi.

 Valtionosuusjärjestelmän muutos on johtanut siihen, että peruspalvelujen tosiasiallinen saatavuus riippuu tämän päivän Suomessa siitä, missä kunnassa palveluja tarvitseva henkilö asuu.

– Tilanteen voidaan katsoa olevan hyvin ongelmallinen perustuslain näkökulmasta, kuten professori Ojanen lausunnossaan toteaa. Mikäli kuntien kunnallisveroprosentit poikkeavat merkittävästi toisistaan, tämä voi asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan, mikä voidaan myös nähdä yhdenvertaisuusongelmana, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka toteaa.

Korjauksia tarvitaan heti ja lisäksi kokonaisuudistus myöhemmin

 Tilannetta yritettiin korjata kuluvan hallituskauden hallitusohjelmaan kuuluneella valtionosuusuudistuksella, joka kariutui loppuvuodesta 2025.

 Professori Ojasen lausunnon allekirjoittaneet kaupungit pyytävät, että valtio ryhtyy viipymättä seuraaviin toimenpiteisiin valtionosuusjärjestelmän korjaamiseksi ja kunnallisen itsehallinnon keskeisten ominaispiirteiden sekä alueellisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi:

1. Valtionosuusjärjestelmän jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon professori Ojasen lausunnossa esitetyt perustuslailliset reunaehdot. Järjestelmä tulee korjata vastaamaan perustuslaillista ja perustuslakivaliokunnan vahvistamaa rahoitusperiaatetta sekä huolehtia alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
2. Sote-siirtoerät poistetaan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä omaksi eräkseen, jotta valtionosuusrahoitus kohdistuu niihin palveluihin, joita kunnat tosiasiallisesti järjestävät.
3. Valtionosuusjärjestelmästä eriytetyt sote-siirtoerät poistetaan asteittain, jottei minkään kunnan veroprosenttiin tule kohtuutonta nousupainetta. Tämä voisi tapahtua vaikkapa seuraavasti: Sote-erien poistamisen vaikutus rajataan esimerkiksi +/-1,1 veroprosenttiyksikköön. Muutos toteutetaan esimerkiksi viiden vuoden siirtymäajalla (esimerkiksi enintään 100 euroa / asukas vuodessa).
4. Näiden välittömien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus, jota tulee edistää viimeistään seuraavalla hallituskaudella.

Esitetty sote-siirtoerien muutosta koskeva järjestely maksaisi valtiolle noin 160 miljoonaa euroa vuodessa, kun muutos on kokonaisuudessaan toteutettu. Kyseessä on välttämätön korjaustoimenpide perustuslaillisesti ongelmallisen tilanteen korjaamiseksi, mutta valtionosuusjärjestelmän rakenteellinen oikeudenmukaisuus ja kestävyys edellyttävät lisäksi valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta.

Lisätietoja:

Kouvolan kaupunki:

kaupunginjohtaja Marita Toikka, puh. 020 615 3100, marita.toikka@kouvola.fi

 talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas@kouvola.fi

 kaupunginjuristi Elina Amnell-Holzhäuser, puh. 020 615 7649, elina.amnell@kouvola.fi

Jyväskylän kaupunki:

kaupunginjohtaja Timo Koivisto, puh. 050 336 2819, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kotkan kaupunki:

kaupunginjohtaja Esa Sirviö, puh. 0400 975 211, esa.sirvio@kotka.fi

Kuopion kaupunki:

kaupunginjohtaja Soile Lahti, puh. 044 718 2791, soile.lahti@kuopio.fi

Mikkelin kaupunki:

kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, puh. 044 459 7300, janne.kinnunen@mikkeli.fi

talousjohtaja Tiia Tamlander, puh. 040 129 5046, tiia.tamlander@mikkeli.fi

Oulun kaupunki:

kaupunginjohtaja Ari Alatossava, puh. 040 615 8567, ari.alatossava@ouka.fi

Porin kaupunki:

kaupunginjohtaja Lauri Inna, puh. 040 764 4711, lauri.inna@pori.fi

Rovaniemen kaupunki:

kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio, puh. 040 625 6535, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

konsernitalouspäällikkö Hannu Pessa, puh. 040 654 6324, hannu.pessa@rovaniemi.fi

Seinäjoen kaupunki:

kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä, puh. 050 340 3401, jaakko.kiiskila@seinajoki.fi

Tampereen kaupunki:

pormestari Ilmari Nurminen, puh. 040 701 9805, ilmari.nurminen@tampere.fi

konsernijohtaja Juha Yli-Rajala, puh. 040 743 6356, juha.yli-rajala@tampere.fi

yhteysjohtaja Benjamin Silvani, puh. 040 548 5464, benjamin.silvani@tampere.fi

Turun kaupunki:

pormestari Piia Elo, haastattelupyynnöt johdon assistentti Marianne Leistén,
puh. 044 518 1681

talousjohtaja Valtteri Mikkola, puh. 044 907 5211, valtteri.mikkola@turku.fi

Vaasan kaupunki:

kaupunginjohtaja Tomas Häyry, puh. 040 540 5412, tomas.hayry@vaasa.fi

Vantaan kaupunki:

kaupunginjohtaja Pekka Timonen, puh. 09 8392 2101, pekka.timonen@vantaa.fi