Seinäjoen kirjastoissa on rikottu lainausennätyksiä jo useana vuonna peräkkäin, eikä vuosi 2025 tehnyt poikkeusta. Kirjastolainaus kasvoi 2 prosenttia edellisvuodesta ja nousi lähes 1,7 miljoonaan lainaan. Tämä tarkoittaa keskimäärin 25,5 lainaa jokaista seinäjokista kohden.
Kirjastot tarjoavat kirjojen lisäksi monipuolisen kokoelman muun muassa elokuvia, musiikkia, nuotteja, pelejä, aikakauslehtiä ja lainattavia esineitä. Kirja on edelleen ylivoimaisesti suosituin aineistotyyppi: 84 prosenttia kaikista lainoista oli kirjalainoja. Kirjalainaus kasvoi 2,7 prosenttia, ja lasten ja nuorten kirjallisuuden osuus kirjalainoista oli peräti 61 prosenttia.
Lainatuimpia lasten kirjoja olivat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -sarjan kirjat, Anneli Kannon Kastehelmi Virtanen ja ötökät sekä Jujja Wieslanderin Mimmi lehmä -sarjan kirjat.
Lainatuimpia aikuisten kirjoja olivat Satu Rämön Hildur-dekkarisarjan teokset, Enni Mustosen Kartanonrouva ja Kasvattitytär, Merja Mäen Itki toisenkin, Lucinda Rileyn Vangittu Kauneus, Markus Nummen Käräjät ja Paula Nivukosken Pimeät päivät, valkeat yöt.
Myös kävijämäärät kasvussa
Kirjastot vetivät väkeä myös paikan päälle. Vuonna 2025 Seinäjoella tehtiin lähes 530 000 kirjastokäyntiä, mikä on 3,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Käyntejä kertyi keskimäärin 7,9 asukasta kohti.
Kirjastot olivat avoinna vuoden aikana yhteensä 25 925 tuntia. Lähikirjastojen omatoimiaukioloajat lisääntyivät 2,3 prosenttia. Henkilökunnan palvelutunteja pystyttiin tarjoamaan lähes 100 tuntia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Myös verkossa kirjastopalveluja käytettiin vilkkaasti: Eepos.finna.fi-verkkokirjastossa kirjattiin vuoden aikana lähes 1 141 000 käyntiä koko Eepos-kimpan alueella. Asiakkaat voivat verkossa hakea kirjoja ja muuta aineistoa, uusia lainoja ja tehdä varauksia. Varausten tekeminen kasvatti suosiotaan. Seinäjoella asiakkaille toimitettiin noudettaviksi yli 129 000 varausta, joka oli 7,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
Useampi kuin joka kolmas seinäjokinen lainasi
Lainaajia Seinäjoen kirjastoissa oli yhteensä 24 457. Lainausoikeuttaan käytti lähes 37 prosenttia kaupungin asukkaista.
Suurimmat laina- ja kävijämäärät kirjattiin pääkirjastossa, jossa tehtiin noin 1,1 miljoonaa lainaa ja 262 000 käyntiä. Suhteellisesti eniten kirjaston käyttö kasvoi Kyrkkärin kirjastossa. Kyrkkärin kirjasto on kaikille avoin kirjasto, joka sijaitsee M-talossa lähellä keskustaa ja tarjoaa laajat omatoimiaukioloajat. Myös Nurmon kirjaston käyttöluvut olivat kasvussa. Kirjastoautojen lainaus sen sijaan väheni hieman kävijämäärien pysyessä ennallaan.
E-kirjasto vakiintui osaksi arkea
Kuntien yhteinen e-kirjasto jatkoi vakiintumistaan. Sen valikoimaan kuuluvat e-kirjat, e-äänikirjat ja etäluettavat e-lehdet. Vuonna 2025 e-kirjastolla oli Seinäjoelta 3 445 asiakasta ja 19 136 käyttökertaa.
Tapahtumat ja koulutukset keräsivät yleisöä
Kirjastoissa järjestettiin vuoden aikana 720 tapahtumaa, joihin osallistui 11 850 henkilöä. Tapahtumien osallistujamäärä kasvoi 9 prosenttia edellisvuodesta. Käyttäjäkoulutuksia järjestettiin 790 kertaa, ja niihin osallistui 6 350 henkilöä. Koulutuksissa opastettiin lapsia ja nuoria kirjaston käyttöön, vinkattiin kirjoja ja perehdyttiin tiedonhakuun. Myös aikuisia opastettiin digilaitteiden käyttöön, verkkopalvelujen käyttöön ja tiedonhakuun.