Miia ja Toni Lähdes muuttivat Helsingistä Seinäjoelle syksyllä 2023. Paluu juurille Etelä-Pohjanmaalle onnistui ilman työpaikan vaihtoa, koska molemmat pystyvät tekemään töitään myös etänä.
Nainen nojaa mieheen pitäen käsiään miehen toisella hartialla. Kuva on otettu yläviistosta, luultavasti portaikolta. Taustalla näkyy olohuonetta.
Miia ja Toni ovat iloisia uudesta kodistaan Marttilassa.

”Vuosi 2023 oli hyvin merkityksellinen perheellemme. Olimme pohtineet muuttoa Seinäjoelle varmasti ainakin 15 vuotta, mutta sopivaa tilaisuutta ei töiden vuoksi löytynyt. Pääsiäisen tienoilla ajatus alkoi olla kypsä. Mökillämme Soinissa päätimme, että nyt muutamme ja ajoitamme muuttomme niin, että poikamme voi syksyllä aloittaa ysiluokan Seinäjoella. Mieliimme nousi suuri helpotuksen tunne”, kertoo Toni Lähdes.

”Minulle suurin asia oli se, että työnantajani Fujitsu mahdollisti tämän muutoksen – meillä on tehty etätyötä paljon jo ennen koronaa, ja työtäni suuren strategisen muutoksen vetäjänä on mahdollista viedä eteenpäin myös Seinäjoelta. Muutos koskettaa koko Suomen organisaatiota sekä meidän kansainvälisiä kollegoitamme. Koen olevani etuoikeutettu ja kiitollinen siitä, kun pystyin tekemään tällaisen ratkaisun. Toni on urheiluvälineiden maahantuontiyrittäjä kahden muun osakkaan kanssa. Yrityksenkin asiat voitiin sopia niin, että hän hoitaa työnsä Seinäjoelta”, Miia Lähdes sanoo.

Nämä asiat saavat meidät viihtymään Seinäjoella

Rakkaat perheenjäsenemme ja sukulaiset

Toni: ”Miia on kotoisin Kauhajoelta ja itse olen syntyperäinen seinäjokinen. Olen aina myös tuntenut itseni seinäjokiseksi. Olemme reissanneet Etelä-Pohjanmaalla usein, koska sukumme ovat täällä. Aina kun olemme ajaneet Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaan kyltin kohdalle, mieleen on läikähtänyt hyvä tunne – olemme tulossa kotiin.”

Miia: ”Lapsuudenkotini on tässä melkein vieressä Kauhajoella. Minulle on tärkeää, että pystyn nyt olemaan äidin ja isän kanssa enemmän ja muutkin sukulaiset ovat lähempänä kuin ennen. Myös Soinin-mökkimme on meille tärkeä. Nyt sinne on kotoa vain tunnin ajomatka.”

Upea koti mahtavalla sijainnilla

Miia: ”Kun muutimme tänne, asuimme ensin väliaikaisesti vuokralla kalustetussa kolmiossa. Kun saimme oman asunnon, minulle tuli uskomaton tunne – tämä on nyt meidän koti! Edellinen omistaja oli remontoinut kaksikerroksisen asunnon kauniiksi, eikä meidän tarvinnut tehdä muuta kuin muuttaa sisään. Olenkin nauranut, että nyt meiltä ei puutu enää muuta kuin suomenhevonen, jonka haluan. Olen pienestä asti harrastanut ja touhunnut hevosten kanssa, ja hevosen vuokrapaikkakin löytyisi varmasti läheltä.”

Toni: ”Etsimme kotia Seinäjoelta pitkään, ja tutkimme valtavan määrän asuntoilmoituksia. Aluksi katselimme asuntoja Ahonkylästä, Kultavuoresta ja Joupista. Kävimme katsomassa monia, mutta koti löytyikin lopulta Marttilasta! Tämän sijainti on aivan erinomainen, kaikki on lähellä ja joka paikkaan pääsee kävellenkin. Autollekin löytyy aina parkkipaikka, eikä sitä tarvitse etsiskellä tuntikausia. Olen aina asunut keskustassa, ja siksikin tämä tuntuu hyvältä vaihtoehdolta. Ja jos isolle kirkolle haluaa, sinne pääsee 2,5 tunnissa junalla.”

Runsaat kulttuuririennot ja hienot ulkoilumahdollisuudet

Toni: ”Isäni oli aikanaan töissä Seinäjoen kaupunginteatterin lavastamossa. Minä olin usein hänen mukanaan. Myös mumma ja paappa olivat teatterin kanssa vahvasti tekemisissä, koska he asuivat vanhan teatterin talossa ja hoitivat narikkaa. Paappa toimi myös vahtimestarina. Siitä varmaan on jäänyt jonkinlainen kaipuu teatteriin.  Käymmekin paljon teatterissa. Käymme myös elokuvissa, ja viimeksi ohjelmassa oli Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä kertova Lapua 1976 -elokuva. Kalevan Navetan taidenäyttelyissä tulee vierailtua usein, ja äskettäin kävimme myös Vesterisen keikalla Rytmikorjaamolla. Täällä kaikki kulttuuririennot ovat tosi lähellä ja täällä on helppo tehdä asioita. Täältä ei puutu mitään!”

Miia: ”Toni lasketteli pienenä kloppina paljon Jouppilanvuorella, ja nyt se siintää kotimme ikkunasta. Voimme käydä siellä laskemassa koko perheen voimin. Itse lasken suksilla ja mieheni ja poikani lautailevat. Jouppilanvuoren ympäristössä on paljon hienoja ulkoilureittejä, joilla liikumme Emmi-koiramme kanssa. Myös joen ranta-alue on laitettu hienoksi, siinäkin on kivoja kävelyreittejä sekä ravintolalaiva Paatti. Poikkeamme joskus myös Törnävänsaaressa, ja Paukanevan pitkospuureitti on hieno!”

Tasainen, rauhallinen elämänrytmi

Miia: ”Täällä elämänrytmi on tasainen, joten minulla ei ole oravanpyörässä ryntäilyn tunnetta. Aikaa ei myöskään kulu ruuhkissa. Toisaalta, kun täällä järjestetään jotain tapahtumia, väkeä on aina paljon liikkeellä. Jos lauantaina haluaa syömään, niin eipä ole sanottua, että ravintoloissa on ilman pöytävarausta pöytiä vapaana. Ravintoloista tykkäämme muun muassa Vinolasta sekä Piirin alueella olevasta Verstaasta ja sen yhteydessä olevasta Teatteri Hysteriasta.”

Toni: ”Olen aina ollut ylpeä eteläpohjalaisuudesta, se on minulle tärkeä asia. Nuorena olisin antanut vasemman käteni, että olisin päässyt täältä pois. Kova halu oli lähteä jonnekin, niin kuin nuorena yleensä on. Silloin oli kova hinku pois, mutta nyt oli kova hinku takaisin. Kun muutimme tänne, minähän tiesin, mihin olin ryhtynyt, mutta vaimoni ja poikani eivät. Kun odotin poikaani ensimmäisen koulupäivän jälkeen kotiin, muistan ajatelleeni, että saapa nähdä, missä asennossa naama on. Hän oli kuin Naantalin aurinko! Se oli minulle sellainen ahaa-hetki, että tiesin meidän tehneen oikean päätöksen.”

Miia ja Toni

Teksti: Mervi Rantakari, Era Content Kuvat: Krista Luoma