Tuore Hyvinvointiraportti tarkastelee asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa

Seinäjoen kaupungin Hyvinvointiraportti 2019 perustuu valtuustokausittain laadittavaan laajaan hyvinvointikertomukseen, jossa on määritelty tavoitteet ja seurattavat indikaattorit. Terveydenhuoltolain mukaisesti kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvointiraportti laaditaan Seinäjoen kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikössä. Hyvinvointiraporttiin 2019 on päivitetty seurattavien indikaattorien tiedot niiltä osin, kuin ne ovat olleet saatavilla. Lisäksi kaupungin eri toimialoilta on kerätty tietoa toimenpiteistä, joita tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty. Nämä toimenpiteet on kerätty tavoitematriisiin Hyvinvointiraportin loppuun.

Hyvinvointiraportissa kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta kuvataan TEA-viisarilla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Seinäjoen TEA-pistemäärä oli 68 vuonna 2019. Tulos on hyvä, vaikka se on vähän laskenut (73 vuonna 2018). Vuonna 2019 on uudet tulokset kirjattu kuntajohdon, kulttuurin ja perusopetuksen osalta. Kulttuuri on pisteissä mukana ensimmäistä kertaa.

Seinäjoen väkiluku kasvoi vuonna 2019 edelleen. Syntyneiden määrä kääntyi kasvuun ensimmäistä kertaa vuoden 2014 jälkeen. Seinäjoella myös asuu keskimääräistä enemmän lapsiperheitä. Myös yli 65-vuotiaiden määrä on kasvussa.

Lapset ja nuoret Seinäjoella voivat pääsääntöisesti hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Lähes kaikki nuoret harrastavat jotain kouluajan ulkopuolella. Terveydentilansa huonoksi kokevien määrä on kouluterveyskyselyn mukaan kuitenkin kasvanut jonkin verran. Kiusaaminen on kyselyn mukaan lisääntynyt erityisesti alakoululaisten poikien keskuudessa. Nuorten humalajuominen ja tupakointi ovat edelleen vähentyneet, mutta kannabiskokeilujen määrä on kasvussa.

Aikuisväestön osalta työllisten määrä Seinäjoella on hyvä ja pitkäaikaistyöttömien määrä laski vuonna 2019. Seinäjoen liikuntapalvelut koetaan hyviksi ja kulttuuripalvelut edistävät aktiivisesti kaupunkilaisten hyvinvointia. Kansantauteja Seinäjoella sairastetaan paljon ja mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavien määrä on kasvanut. Sekä työikäiset että ikäihmiset Seinäjoella käyttävät paljon lääkäripalveluita. Yli 75-vuotiaista suurin osa asuu kotona, lukuun lasketaan mukaan myös tehostettu palveluasuminen.

Vuoden aikana valmistui Seinäjoen kaupungin osallisuusmalli. Osallisuuden kokeminen on tärkeä osa hyvinvointia, ja siksi sillä on iso merkitys hyvinvoinnin edistämistyössä. Liikenneonnettomuuksien määrä Seinäjoella on vähentynyt tasaisesti. Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden määrä on kasvanut jonkin verran. Ankkuri-toiminta on osoittautunut hyödylliseksi tavaksi toimia nuorten rikoksen tekijöiden kanssa.

Talven 2020–2021 aikana käynnistyy uuden hyvinvointikertomuksen valmistelu tavoitteiden asettamisella ja indikaattoreiden valinnalla. Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaupungin kaikkien toimialojen yhteinen asia. Siksi yhdessä luodut tavoitteet ovat tärkeitä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden ja toimialoilla tehtävien toimenpiteiden välille tarvitaan selkeä yhteys. Näiden tavoitteiden ja toimenpiteiden rinnalle tarvitsemme oikeanlaiset indikaattorit, jotta pystymme seuraamaan niiden vaikuttavuutta.

Lue lisää: Seinäjoen kaupungin Hyvinvointiraportti 2019

Rantasaari Henna

vs. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori , Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen