Kansallinen terveydenhoitajapäivä 18.9.

Hyvää kansallista terveydenhoitaja päivää Etelä-Pohjanmaa ja koko Suomi!

Terveydenhoitaja on ainutlaatuinen suomalainen ammatti, jota ei ole samanlaisena muualla maailmassa. Terveydenhoitajien tekemä työ on merkityksellistä ennaltaehkäisevää työtä, jolla edistetään kansanterveyttä ja kansantaloutta.

Terveydenhoitajan ammatti on kehitetty sata vuotta sitten kansallisiin tarpeisiin. Kansallisen terveydenhoitajapäivän ajankohta 18.9. Tyynen nimipäivänä ei ole sattumaa. Tyynenpäivää on juhlittu Terveydenhoitajaliiton terveydenhoitajayhdistyksissä ympäri Suomen jo vuosikymmenien ajan maamme ensimmäisen terveydenhuoltoneuvoksen Tyyne Luoman (1893-1970) kunniaksi. Tyyne Luoma oli suomalaisen terveyssisarlaitoksen ja kansanterveystyön merkittävä kehittäjä, kouluttaja ja organisaattori sekä Terveydenhoitajaliiton perustaja.

Vuonna 1924 terveyssisaren tehtävistä määrättiin johtosäännössä seuraavaa:
” Terveyssisaren tehtävä on valistusta levittämällä ja apuaan tarjoamalla toimia kansan terveydentilan kohottamiseksi ja ehkäistävissä olevien tautien ja puhkeamisen ja leviämisen torjumiseksi. Erityinen huomio on kiinnitettävä äitiydenhuoltoon, pienten lasten hoitoon, koululaisten terveydentilan parantamiseen, tuberkuloosin leviämisen ehkäisyyn ja kotien olojen kohottamiseen.”

Ammattietiikasta terveyssisarille opetettiin jo aikojen alussa:
”Terveyssisaren on oltava hienotunteinen työssään, osattava kuunnella ja asettaa itsensä huollettavan asemaan. Terveyssisaren tulee kohdella ja esimerkillään opettaa muita kohtelemaan samanarvoisesti kaikkia ihmisiä. Säätyerotusta ei saa pitää, vaan on rakastettava elämän varjopuolellakin olevia. On opittava keskustelemaan aroistakin asioista hienotunteisesti ja tahdikkaasti.”

Terveystalojen rakentaminen alkoi vuonna 1946. Terveydenhoitotyö ei ollut itsestään selvyys kaikille, emännät saattoivat mittailla uutta terveyssisarta ja ihmetellä. Kotikäyntejä pidettiin neuvolatoiminnassa tärkeinä. Ihmiset oppivat tietämään, ettei terveyssisar tullut koteihin viranomaisena vaan ammattihenkilönä, jonka tavoitteena oli perheen paras. Vanhemman ikäpolven mieliin piirtyy muistikuvia pontevista terveyssisarista. Yksi seisoo kansakoulun luokan edessä ja viisoo E- taulua karttakepillä lapsilauman kyyristellessä harmonin takana. Toinen rientää mopedillaan kotikäynnille ulsteri tuulessa lepattaen.

Terveydenhoitajia tarvitaan tänä päivänä yhtä kiihkeästi kuin 40-luvulla. Terveydenhoitaja on edelleen lähellä asiakaitaan. Terveydenhoitajan luo on helppo tulla.  1938 painotettiin uskollisuutta, 1948 eteenpäin pyrkimystä, 1998 tahtoa ja tänään tulosvastuuta.

Terveydenhoitajapäivän innostamana Seinäjoen kouluterveydenhoitajat pyysivät palautetta nuorilta kuinka he tänä päivänä kokevat terveydenhoitajansa:

” Peruskoulun terkkarista on jäänyt mieleen positiivinen asenne ja tsemppaavuus, Terveydenhoitajalle meno oli helppoa eikä sitä tarvinnut jännittää”

 ” Terveydenhoitaja on ihana, ottaa asiani vakavasti ja auttaa”

 ” Kun minulla on ollut asiaa terkkarille, olen saanut aina asiaani apua. Terkkarille on tosi hyvä puhua, koska tiedän, että asia jää vain meidän keskeiseksi. Terkkari on hyvä kuuntelemaan, hänelle voi puhua ihan mistä vaan.”

” Minut otettiin huomioon yksilönä ja minua kuunneltiin, mistä tuli huomioonotettu olo. Minua myös ymmärrettiin ja annettiin aikaa pohtia miten toimitaan jatkossa.”

” Teistä huomaa että pidätte työstänne. Moni terveydenhoitaja on aivan täydellinen työhönsä”

Anne Ahonen
Terveydenhoitaja,  Seinäjoen lukio