Kotikäynti noin 1 kk ennen laskettua aikaa

Kotikäynti tehdään ensimmäistä lastaan odottavaan ja/tai Seinäjoelle muuttaneeseen, uuteen perheeseen.
Tapaaminen luo pohjan tulevalle yhteistyölle. Äitiysneuvolalta saamiensa yhteystietojen avulla lastenneuvolan terveydenhoitaja ottaa yhteyttä perheeseen kotikäynnin sopimiseksi.

Kotikäynti jokaiseen perheeseen vauvan ollessa 3 – 4 viikon ikäinen

Kotikäynnillä huomioitavia asioita: Vauvan kasvu ja kehitys. Vauvaperheen arjen sujuminen esimerkiksi ulkoilu, ravitsemus (mm. D-vitamiinin antaminen), vauvan hoito, perheen elämänmuutos ja jaksaminen. Äidin toipuminen synnytyksestä.

6 viikon iässä

Lääkärin ja terveydenhoitajan yhteisvastaanotto. Tarkastuksessa varmistetaan normaalin motorisen kehityksen alkaminen ja poissuljetaan mm. vakavat sydänviat ja lonkkaluksaatio
Annetaan EPDS-seula kotiin täytettäväksi, tietoa rokotuksista.

2 kuukauden iässä

Käynnillä seurataan ja tuetaan vauvan kokonaiskehityksen ja kasvun etenemistä. Huomioidaan muun muassa miten vauva ottaa kontaktia. Aloitetaan rokotukset. EPDS-seulan läpikäyminen.

3 kuukauden iässä

Kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen jatkuu. Putoamisriski huomioitava. KÄydään läpi Vauvaperheen arjen voimavarat -kyselylomake sekä AUDIT-kysely.

4 kuukauden iässä

Laaja terveystarkastus. Lapsen kasvun ja kehityksen etenemisen lisäksi keskustellaan koko perheen hyvinvoinnista vauvaperheen arjen voimavarat -lomakkeen avulla. Lääkärintarkastuksessa tehdään kokonaisvaltainen arvio lapsen terveydentilasta, kasvusta ja kehityksestä sekä huomioidaan mm. jäntevyys, päänkannatus, mahdolliset puolierot raajojen käytössä, varhaisheijasteiden sammuminen, kontaktikyky, karsastus.

5 kuukauden iässä

Käynnillä havainnoidaan lapsen kasvu ja kehitys, ravitsemus ja motoriset taidot.

6 kuukauden iässä

Samantyyppinen käynti kuin 5 kuukauden neuvolassa. Lisäksi huomioidaan suun terveys.

8 kuukauden iässä

Lääkärintarkastuksessa kartoitetaan lapsen motoriset ja sosiaaliset taidot vanhempia haastattelemalla ja lasta tutkimalla.
Liikunnan kehityksessä on suuria eroavaisuuksia; lapsi voi pyöriä kehää, ryömiä, kontata, nousta tai kävellä tukea vasten.
Arvioidaan kuulon ja näön kehitys.
Keskusteluaiheita; nukkuminen, vierastaminen, kodin turvallisuus

1-vuotiaana

Kasvun ja kehityksen seuranta jatkuu. Huomioidaan puheen ymmärtäminen ja mahdollinen puuttuminen.

1½ -vuotiaana

Lääkärintarkastuksessa kiinnitetään huomiota lapsen puheen kehitykseen sekä ymmärtämiseen ja kehotusten noudattamiseen. Huomioidaan liikunnan kehitys; kävely, kiipeily.
Keskusteluaiheita; oman tahdon kehittyminen, puheen kehityksen tukeminen (laulut, lorut, lukeminen).
Huomioidaan myös koko perheen hyvinvointi Voimavaramittari-kyselylomakkeen avulla. Käydään läpi myös AUDIT-kysely.

2-vuotiaana

Lapsen kasvun ja kokonaiskehityksen huomioiminen ja erityisesti puheen kehitys.

3-vuotiaana

Lapsen kasvun ja kokonaiskehityksen eteneminen. Itsenäisyys ja omatoimisuus lisääntyvät. Leikkikavereiden merkitys kasvaa.

4-vuotiaana

Laaja terveystarkastus tehdään kahtena eri käyntinä terveydenhoitajalla ja lääkärillä.
Kokonaiskehitystä arvioidaan yhdessä vanhempien ja varhaiskasvatuksen kanssa. Terveydenhoitajan vastaanotolla käydään läpi vanhempien ja varhaiskasvatuksen täyttämää lomaketta, jota täydennetään neuvolassa erikseen tehtävää lääkärintarkastusta varten sekä AUDIT-kysely.

5-vuotiaana

Kasvun lisäksi kehityksessä huomioidaan erityisesti motoriikan edistyminen.

6-vuotiaana

Viimeinen käynti terveydenhoitajalla. Käynnillä korostuvat esikoulussa ja lähestyvän koulun aloituksessa tarvittavat taidot, kasvun seurannan ohella.