”Elämän pienistä asioista kaikkein suurin on se,
joka pienuudellaan mullistaa elämämme loppuiäksi.”

Tässä osassa käsitellään synnytykseen valmistautumista ja synnytystä. Lisää tietoa aiheesta saa osallistumalla terveydenhoitajien pitämään synnytysvalmennukseen.

Synnytyksen lähestyessä

Meillä jokaisella on erilaisia mielikuvia synnytyksestä ja jokainen suhtautuu synnyttämiseen yksilöllisesti. Synnytykseen voi ja on hyväkin valmistautua. Valmistautumiseen voi kuulua esimerkiksi omien synnytystoiveiden pohtiminen ja rentoutumisen harjoittelu. Rentoutusharjoitus löytyy esimerkiksi täältä.

On myös tärkeää levätä, liikkua, syödä hyvin ja tehdä mukavia asioita. Kuunnella kehoa ja luoda positiivisia ajatuksia tulevasta synnytyksestä!

Muista myös sairaalan tarjoama Synnytysvoima -valmennus, johon voi tutustua täältä.

Synnytyksen käynnistyminen

Synnytyksen käynnistyminen voi ottaa aikaa, ja se on täysin normaalia.

Ennakoivia supistuksia voi olla synnytystä edeltävästi pitkänkin aikaa. Supistusten voima ja kesto voivat vaihdella. Supistuksia voi myös tulla harvakseltaan, eripituisina sarjoina ja yhtäkkiä ne voivat loppua kokonaan. Supistustuntemukset ovat normaaleja, ja niiden avulla kohtu valmistautuu synnytykseen. Tällöin on tärkeää seurata rauhassa tilannetta vielä kotona ja kerätä voimia.

Synnytys voi käynnistyä lapsivedenmenolla. Lapsivedenmeno voi tapahtua ennen supistustoiminnan alkamista. Lapsivesi on kirkasta ja juoksevaa ja sitä voi tulla runsaasti tai vain pieniä määriä. Jos lapsivesi menee tai miettii, onko mahdollisesti tullut lapsivettä, voi ottaa yhteyttä synnytyssaliin tilanteen arvioimiseksi.

Pieni vereslimainen tai rusehtava vuoto on usein merkki synnytyksen käynnistymisestä ja tilannetta voi jäädä rauhassa seuramaan kotiin. Kohdunkaulakanavaa suojaavan ”limatulpan” irtoaminen ei ole synnytyksen käynnistymisen merkki.

Sairaalaan täytyy lähteä heti jos
– synnytys käynnistyy varhaisilla raskausviikoilla
– runsasta verenvuotoa
– jatkuvaa kovaa kipua
– epäily lapsivedenmenosta
– sikiö ei liiku normaalisti

Koska lähteä sairaalaan?

Ensisynnyttäjän ja uudelleensynnyttäjän synnytyksen käynnistyminen saattaa erota hieman toisistaan. Kun ensisynnyttäjällä tulee noin minuutin kestäviä supistuksia viiden minuutin välein kahden tunnin ajan, ja ne voimistuvat hiljalleen, voidaan olettaa synnytyksen olevan käynnissä. Uudelleensynnyttäjällä edistyminen voi olla nopeampaa ja synnytyksen ajatellaan olevan käynnissä, kun supistuksia on tullut vähintään tunnin ajan kymmenen minuutin välein ja yksi supistus kestää noin minuutin ajan.

Jokainen on kuitenkin oma yksilönsä, ja synnyttämään lähdetään omien tuntemusten mukaan, tai silloin jos supistuskivut ovat niin kovia, ettei niiden kanssa kotona pärjää. Kotona voi kokeilla supistuskipuun esimerkiksi lämmintä suihkua, erilaisia asentoja, musiikkia/synnytyslaulua, liikkumista ja lämmitettyä kauratyynyä.

Tässä kohtaa myös tukihenkilö on merkittävässä roolissa.

Lisää keinoja kivunlievitykseen kotona löytyy tästä. Myös synnytykseen valmistautumisesta ja synnytyksen käynnistymisestä löytyy lisää tietoa tästä.

Miten löytää perille?

Synnytysvastaanotto sijaitsee P-osassa, ovi P7.
Sairaalan synnytys- ja naistenosaston tiloihin pääsee tutustumaan tästä.

Synnytyksen vaiheet

Synnytyksen eri vaiheista kerrotaan videoissa, täällä ja täällä.

Kivunlievitys

Mikä on supistus? Supistukset ovat kohtulihaksen aaltomaisia ”kramppeja. Niitä voi tuntua vatsalla, alaselässä ja reisissä sekä paineena lantiossa ja emättimessä. Kipu ja paine johtuvat kudosten hapenpuutteesta ja venymisestä. Kipu on yleensä voimakkaammillaan avautumisvaiheen loppupuolella. On hyvä yrittää pitää mielessä, että kivuliaan supistuksen jälkeen tulee aina kivuton lepovaihe, ja kivun positiivinen tehtävä on ohjata synnyttäjää toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Synnytyskipu on luonnollinen osa synnytystä; sitä ei voida aina täydellisesti poistaa, mutta sitä voidaan lievittää monin eri tavoin.

Miksi sitten supistaa? Supistukset lyhentävät kohdunkaulaa ja avaavat kohdunsuuta. Ne saavat lapsen pään tekemään tietyt synnytykselle tärkeät kiertoliikkeet lantiossa. Supistukset myös työntävät vauvaa alaspäin lantiossa, ja kun lapsi on riittävän alhaalla ja kohdunsuu täysin auki, kohtu alkaa supistusten avulla työntää vauvaa ulos. Supistuksilla on myös oma tehtävänsä vauvan valmistamisessa kohdun ulkopuoliseen elämään.

Synnytyskivunlievityksiin sairaalassa voi tutustua lisää tästä. Videolla esitellään lääkkeettömät ja lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät, jotka ovat käytössä sairaalassa.

Synnytyksen erityistilanteet

Joskus synnytystilanteet voivat muuttua ennalta arvaamattomasti, kun ilmenee jokin häiriö synnytyksen kulussa. Tällöin synnytykseen voidaan joutua puuttumaan toimenpitein. Tällaisia toimenpiteitä saattavat olla imukuppiavusteinen synnytys, sektio, istukan käsinirrotus, kaavinta ja vastasyntyneen virvoittelu.

Synnytyksen jälkeen osastolla

Synnytyksen jälkeen vauvan ja äidin vointia seurataan synnytyssalissa noin kaksi tuntia. Sen jälkeen synnyttäjä siirretään vauvan ja puolison tai tukihenkilön kanssa osastolle. Osastolla äidin ja vauvan voinnin seurantaa jatkuu. Lisäksi osastolla opetellaan ohjatusti vauvan hoitoa, harjoitellaan imetystä ja vauvan viesteihin vastaamista yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Kotiutuminen osastolta tapahtuu usein kahden vuorokauden kuluttua, kun lastenlääkäri tarkastaa vauvan 2vrk:n iässä. Sektion jälkeen kotiutuminen tapahtuu usein kolmen vuorokauden kuluttua synnytyksestä.

MUISTA ILMOITTAA NEUVOLAAN VAUVAN SYNTYMISESTÄ!