Sikiön kehitys

Sikiön kehittyminen alkaa yhdeksännellä viikolla hedelmöityksen jälkeen ja jatkuu syntymään saakka. Sikiön kehitysviikkoihin lisätään aina kaksi, kun halutaan puhua raskausviikoista. Seuraavassa videossa on lyhyesti tietoa sikiön kehityksestä. Katso video (MP4) tästä.

Sikiön ikää voidaan arvioida ultraäänellä suoritettujen mittausten avulla. Raskaudenaikaisella ultraäänitutkimuksella tarkoitetaan joko vatsan päältä tai emättimen kautta suoritettavaa tutkimusta, jossa sikiö voidaan kuvata reaaliajassa. Ultraäänitutkimuksella saadaan merkittävää tietoa sikiön kasvusta, liikkeistä, reagoinnista ja elintoiminnoista. Sen avulla voidaan myös tutkia sikiön hyvinvointia, painoa sekä raskauden kestoa.

Äitiysneuvolan terveydenhoitaja tarjoaa raskauden alussa mahdollisuutta osallistua sikiöseulontoihin. Ne ovat vapaaehtoisia, ja niihin pääsee tutustumaan lisää tästä.

Raskausajan muutokset

Raskaus vaikuttaa naisen elimistön toimintaan monella tavalla. Kohtu kasvaa, rinnat saattavat aristaa, tukirangassa tapahtuu muutoksia, hormonipitoisuudet muuttuvat, veritilavuus kasvaa ja nesteet lisääntyvät elimistössä.

Raskauden myötä saattaa tulla myös joitakin ongelmallisia vaivoja, joita ei ole aikaisemmin kohdannut kehossaan. Näitä muutoksia käsitellään tulevissa kappaleissa. Lisää tietoa ja apua oireisiin saa ottamalla oireet puheeksi oman terveydenhoitajan kanssa neuvolakäynnin yhteydessä.

PAHOINVOINTI
Pahoinvointi ja lievä oksentelu kuuluvat varsin usein alkuraskauteen, ja niitä pidetään myös yhtenä raskauden merkeistä. Usein oireet alkavat raskausviikoilla 6-7, ja kaksi-kolme viikkoa myöhemmin ne ovat pahimmillaan. Yleensä oireet helpottuvat raskausviikkoihin 12-16 mennessä.

Pahoinvointia helpottamaan voi kokeilla useita pieniä aterioita päivässä, jotta verensokeri pysyy tasaisena ja syöminen olisi helpompaa. Raitis ilma, huoneen tuuletus, ympäristön vaihdos, hidas vuoteesta nousu ja ruokavalion muutos voivat myös helpottaa oloa. Mikäli oksentelu pitkittyy, eivätkä nesteetkään pysy sisällä, on syytä olla yhteydessä omaan terveydenhoitajaan.

UNEN HÄIRIÖT
Väsymys ja runsas unentarve ovat hyvin tavallisia oireita alkuraskaudessa ja ne helpottuvat yleensä toiseen raskauskolmannekseen mennessä. Raskauden edetessä kohtu kasvaa, ja sen vuoksi mukavaa nukkuma-asentoa voi olla vaikea löytää. Myös tiheä virtsaamistarve saattaa herättää useasti yöllä, ja nukahtaminen uudelleen sen jälkeen voi olla vaikeaa. Raskauden loppupuolella yöllinen heräily ja unentarpeen väheneminen on tavallista. Tarkkaa syytä siihen ei tiedetä, mutta raskaana olevan elimistö saattaa valmistautua tulevaan yölliseen imetykseen ja sen myötä tulevaan nukkumisen vähenemiseen.

Mukavan nukkuma-asennon löytämiseen kannattaa varata riittävästi tyynyjä tukemaan selkää, jalkoja ja kylkiä. Myös säännöllinen päivärytmi ja liikunta voivat helpottaa nukahtamista. Loppuraskaudessa ei suositella selällään nukkumista, sillä kohtu painaa kasvaessaan suuria kohtuvaltimoita.

TIHENTYNYT VIRTSAAMISTARVE
Munuaisten virtsaneritys lisääntyy raskauden myötä, ja tästä johtuu tihentynyt virtsaamistarve, joka saattaa alkaa vaivata jo ensimmäisellä raskauskolmanneksella. Myöhemmin myös kasvava kohtu saattaa painaa virtsarakkoa. Tihentynyt virtsaamistarve jatkuu usein koko raskauden ajan ja usein tihenee loppuraskaudessa.

PERÄPUKAMAT
Vaikka aikaisemmin ei koskaan olisi ollut peräpukamia, raskausaikana ne saattavat alkaa oireilla. Raskausaikana vatsan toiminta hidastuu ja ummetus saattaa vaivata, koska progesteronihormonin erityksen vuoksi sileä lihaksisto löystyy ja laiskistuu. Nämä puolestaan ovat syitä, jotka altistavat peräpukamaoireille. Peräpukamat voivat ilmetä verenvuotona ulostamisen jälkeen tai pallukoina peräaukolla. Peräpukamat saattavat aiheuttaa kutinaa, epämiellyttävää tunnetta ja kipua.

Peräpukamien hoidossa on tärkeää, ettei ulostaessa tarvitsisi ponnistella, joten on merkittävää pitää uloste pehmeänä syömällä kuitupitoista ruokaa, huolehtimalla riittävästä nesteen saannista ja harrastamalla liikuntaa. Oireita voi helpottaa viileällä vedellä suihkuttelulla. Lääkehoitoa voi käyttää tarvittaessa; turvallisen lääkkeen valinta raskausaikana kannattaa varmistaa omalta terveydenhoitajalta.

NÄRÄSTYS
Raskauden puolivälin jälkeen melko yleinen vaiva on närästys. Se johtuu kohdun kasvun aiheuttamasta paineesta mahalaukkuun. Myös hormonitoiminta vaikuttaa ruokatorven sulkijalihaksen löystymiseen, mikä voi johtaa mahalaukun sisällön sulamista edistävän happaman nesteen karkaamiseen ruokatorven puolelle.

Närästystä voi helpottaa ja ennaltaehkäistä syömällä pieniä annoksia tiheästi ja välttämällä huonosti sulavia, paistettuja ja voimakkaasti maustettuja ruokia. Nukkuessa voi nostaa päätä ja ylävartaloa koholle tyynyjen avulla, jolloin ruokasula ei nouse niin helposti ruokatorveen. Tarvittaessa voi turvautua lääkehoitoon; turvallisen lääkkeen valinta raskausaikana kannattaa varmistaa omalta terveydenhoitajalta.

UMMETUS
Raskausaikana ummetus on yleinen ja ikävä vaiva. Se johtuu suolen toiminnan hidastumisesta ja kohdun kasvusta. Ummetusta voi yrittää helpottaa huolehtimalla riittävästä kuitujen ja veden saannista. Myös riittävä liikunta on tärkeää. Mikäli ummetus ei helpotu, voit tarvittaessa turvautua lääkehoitoon; turvallisen lääkkeen valinta raskausaikana kannattaa varmistaa omalta terveydenhoitajalta.

SUONIKOHJUT
Monesti suonikohjut tulevat esiin ensimmäistä kertaa raskauden aikana. Niitä saattaa esiintyä säärissä, reisissä, nivusissa, ulkosynnyttimissä tai emättimessä. Niitä voi olla yksi tai useampia. Suonikohjujen syy löytyy progesteronihormonin vaikutuksesta suonenseinämiin. Suonikohjut voivat olla oireettomia tai hyvinkin kipeitä.

Jos niitä on jaloissa, helpotusta oireisiin voi tuoda päivittäinen jalkojen koholla pitäminen esimerkiksi tyynyjen päällä. Myös jalkakylvyistä ja viileällä vedellä suihkuttelusta voi saada helpotusta. Jos jalassa yksittäisessä kohdassa tuntuu jatkuvaa kipua, punotusta, kuumotusta ja kosketusarkuutta, on syytä tarkistuttaa se terveydenhuollossa.

SUONENVETO
Suonenvedot säärissä ja jaloissa saattavat alkaa vaivata raskausaikana. Suonenvetoja voi yrittää ennaltaehkäistä riittävällä nesteensaannilla ja monipuolisella ruokavaliolla riittävien vitamiinien ja hivenaineiden saannin turvaamiseksi.

NENÄN TUKKOISUUS JA NENÄVERENVUOTO
Nenän limakalvoja saattaa turvottaa raskaudenaikainen kehon verenkierron lisääntyminen, jonka aiheuttaa progesteroni- ja estrogeenitason nousu. Nenässä saattaa esiintyä tukkoisuutta, liman erityksen lisääntymistä tai nenäverenvuotoa. Nenää kannattaa niistää mahdollisimman varovasti, ja limakalvoja voi yrittää kostuttaa esimerkiksi apteekista saatavilla keittosuolatipoilla.

TURVOTUS
Erityisesti raskauden loppuvaiheessa voi esiintyä turvotusta, joka johtuu nesteen kertymisestä kudoksiin. Turvotusta voi olla alaraajoissa, sormissa ja kasvoissa. Helpotusta turvotukseen voi tuoda riittävä vedenjuominen ja vähäsuolainen ruokavalio. Jalkoihin voi kokeilla tukisukkia, ja päivän päätteeksi voi kohottaa jalkoja esimerkiksi tyynyjen avulla.

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN VAIVAT
Erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat raskausaikana hyvin yleisiä. Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana voi tuntea erilaisia lyhytkestoisia kipuja tai vihlaisuja alavatsalla, jotka voivat johtua kohdun kasvusta, verimäärän lisääntymisestä ja kohdun kannatinsiteiden nopeasta venymisestä. Myös lonkanseudulla ja häpyluun seudulla voi tuntua kipuja, jotka johtuvat nivelsiteiden löystymisestä. Nivelsiteiden löystyminen on normaalia, sillä keho muuttuu sikiön kasvua ja synnytystä varten. Myös selkävaivat ja iskias voivat olla tavallisia vaivoja jossain raskauden vaiheessa. Liikunta voi helpottaa selkävaivoja. Takalantion kipuihin voi kokeilla tukivyötä, josta saa lisää tietoa omalta terveydenhoitajalta. Öisiin selkävaivoihin saattaa saada apua tukemalla selkää erilaisilla tyynyillä.

PAINONNOUSU
Raskaudenaikainen painonnousu johtuu sikiön ja istukan kasvusta, lapsiveden vähittäisestä lisääntymisestä ja naisen omassa elimistössä tapahtuvista muutoksista. Sopiva painonnousu raskausaikana arvioidaan kunkin naisen kohdalla erikseen, ja siihen vaikuttavat lähtöpaino ja painoindeksi. Myös ikä, terveystilanne ja monet muut tekijät vaikuttavat arvioon sopivasta painonlisäyksestä.

IHON MUUTOKSET
Raskauden edetessä ihoon kohdistuu suuri venytys, josta saattaa syntyä niin sanottuja raskausarpia. Alussa ne saattavat olla punertavia, mutta muuttuvat raskauden jälkeen ohuiksi vaaleiksi juoviksi. Raskausarpia voi kokeilla öljytä iholle tarkoitetuilla öljyillä. Kehon hormonipitoisuuksien muutokset saattavat myös aiheuttaa iholle finnejä, mutta oireilu helpottuu raskauden päätyttyä ja hormonipitoisuuksien tasaannuttua.

Elämäntavat

RAVITSEMUS
Hyvä ravitsemus on tärkeää sikiön kasvulle ja kehitykselle, mutta myös naisen omalle voinnille raskausaikana ja sen jälkeen. Energiantarve suurenee vain hieman raskauden aikana, ja suositeltava painonnousu kertoo sopivasta energiansaannista.

Sikiön turvallisen kasvun ja kehityksen takaamiseksi eräiden ruoka-aineiden ja juomien käyttöä tulee rajoittaa raskauden aikana, ja niihin on hyvä tutustua heti raskauden alussa täältä.

Tulevan vauvan ruoka-allergioiden ehkäisemiseksi ei tarvitse välttää mitään ruoka-aineita raskauden aikana, vaan äiti välttää vain niitä ruoka-aineita, joille itse oireilee.

D-vitamiinilisää suositellaan kaikille raskaana oleville 10 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden. Foolihappolisää suositellaan raskauden suunnitteluvaiheesta raskausviikon 12 loppuun. Lisätietoa raskaus- ja imetysajan ravintolisistä löytyy täältä.

Raskausaika on myös hyvä aika tarkastella ja parantaa koko perheen elintapoja ja ravitsemusta. Lisää lapsiperheen ravitsemussuosituksista voi lukea täältä.

LAUTASMALLI ©Valtion ravitsemusneuvottelukunta

LIIKUNTA
Säännöllinen liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia raskauden aikana ja sen jälkeen. Lisää tietoa liikunnasta, saa liikunnan iloa ja hyvinvointia -osiosta.

ALKOHOLI JA MUUT PÄIHTEET
Raskaus on hyvä motiivi päihteettömyyteen. Turvallisin vaihtoehto on pidättäytyä kaikesta päihteidenkäytöstä jo raskautta suunniteltaessa. Päihteidenkäytöllä raskausaikana on lukuisia haittavaikutuksia, ja osa niistä voi vaikuttaa myös lapsen myöhempään elämään.

Jos on huolissaan omasta tai läheisen päihteidenkäytöstä, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa. Ongelmiin löytyy apua, ja sitä kannattaa pyytää!

Omaa alkoholinkäyttöä voi arvoida audit-kyselyn avulla, joka löytyy täältä. Lisää tietoa ja tukea päihteiden käytön lopettamiseen löytyy täältä.

TUPAKKA/NUUSKA
Tupakoinnin haitalliset vaikutukset sekä sikiöön että odottavaan äitiin ovat hyvin tiedossa. Äidin raskaudenaikainen tupakointi vaikuttaa lapsen terveyteen myös myöhemmin lapsen elämässä.

Raskauden aikana tupakan nikotiini supistaa verisuonia ja vaikuttaa istukan verenvirtaukseen. Tupakan nikotiini ja häkäkaasu aiheuttavat kroonisen hapenpuutteen sikiölle, eikä istukka pysty suodattamaan tupakan sisältämiä myrkkyjä. Nuuskan haitat ovat verrattavissa tupakanpolttoon. Tupakoinnin riskeistä raskausaikana löytyy lisää täältä. Apua tupakoinnin lopettamiseen saa omalta terveydenhoitajalta. Lisää tietoa tupakoinnin lopettamisesta sekä työkaluja lopettamiseen löytyy täältä.