Tässä valmennusosuudessa perehdytään imetykseen; lisätietoa imetyksestä saa osallistumalla neuvolan järjestämään perhevalmennukseen sekä loppuraskauden äitiryhmiin. Lopussa on myös linkkejä imetystä käsitteleville sivustoille.

Imetyssuositukset

Rintamaito on lapsen pääasiallinen ravinto kuuden kuukauden ikään saakka. Kiinteät ruuat aloitetaan makuannoksilla 4–6 kuukauden iässä vauvan yksilöllisen kehityksen ja valmiuksien mukaan. Kiinteiden ruokien ohella imetystä suositellaan jatkettavan ainakin vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös tätä pidempään. Rintamaidon lisäksi kaikki lapset tarvitsevat D-vitamiinilisän ympäri vuoden kahden viikon iästä alkaen.

Miksi imettää?

Imetys on ekologista ja taloudellista, osa kestävää kehitystä. Äidinmaito on maailman vanhin funktionaalinen eli terveysvaikutteinen elintarvike. Äidinmaito sisältää D ja K-vitamiinia lukuun ottamatta kaiken, mitä vauva ravinnostaan tarvitsee. Maito muuttuu jatkuvasti vauvan tarpeiden mukaan: vastasyntynyt saa maidosta tiivistettyä vastustuskykyä, flunssapotilas energiapitoista lohtujuomaa ja taapero rautaisannoksen infektiosuojaa.

Lapsi hyötyy äidinmaidosta imetystaipaleen jokaisena päivänä. Sen sisältämät ravinto- ja vasta-aineet eivät häviä, vaikka imetys jatkuisi vauvavuoden jälkeenkin. Myös äidille imetyksestä on lukuisia hyötyjä.

Imetyksen vaiheet

Ensi-imetys tapahtuu usein jo synnytyssalissa. Ensimmäisenä elinpäivänään vauva on yleensä väsynyt ja nukkuu paljon, mutta toisen vuorokauden koittaessa vauva virkistyy ja haluaa viettää lähes kaiken aikansa rinnalla. Maidonnousu on hormonien ohjaama tapahtumaketju; maito nousee rintoihin kunnolla yleensä 2-4 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Vauvalla tulee olla mahdollisuus päästä rinnalle vuorokauden ympäri. Yleensä vauvat imevät rintaa 8-12 kertaa vuorokaudessa.

Mistä tietää että maito riittää?

  • Vauva kasvaa
  • Vauva kakkaa ja pissaa

Nämä asiat eivät tarkoita, että maito ei riitä:

  • Vauva haluaa olla koko ajan rinnalla
  • Vauva haluaa olla iltaisin paljon rinnalla
  • Vauva hulinoi/saa rintaraivareita
  • Vauva haluaa olla rinnalla pidempään kuin ennen
  • Vauva käy rinnalla harvemmin kuin ennen
  • Vauva juo tuttipullon tyhjäksi imetyksen jälkeen
  • Rinnat tuntuvat pehmeiltä/”tyhjiltä”
  • Rinta ei heru pumpulle

Imetysasennot ja imuote

Hyvä asento on kaiken lähtökohta! Hyvässä asennossa olo on rento, ja vauvalle mahdollistuu hyvä imuote. Erilaisia asentoja löytää vain kokeilemalla. Asentoja vaihtelemalla voi myös helpottaa imetykseen liittyviä haasteita, kuten rinnan pakkautumista. Hyvässä asennossa vauva ja äiti ovat aina maha mahaa vasten. On tärkeää tähdätä nänni kohdakkain vauvan nenän kanssa. Kun vauva haukkaa rintaa, tue häntä selän takaa ihan kiinni itseesi. Ote jää liian pieneksi, jos vauva ei ylety kunnolla.

Hyvässä imuotteessa…

  • vauvan suu on laajasti auki (”hampurilaisote”)
  • posket on pullolla
  • liike näkyy korvan vieressä
  • nieleminen voidaan havaita
  • ei kipua ensimmäisten sekuntien jälkeen
  • nänni ei punoita tai ole epämuodostunut imemisen jälkeen

Jos imetys sattuu, tarkasta aina ensin imuote!

Pulloa ja tuttia ei suositella ensimmäisen kahden viikon aikana, jotta vauva oppisi mahdollisimman hyvän otteen rinnasta.

Imetyspulmat

Joskus erityisesti imetyksen alkuvaiheeseen saattaa liittyä haasteita, joista iso osa on kuitenkin voitettavissa. Imetys ei yleensä satu. Alkupäivinä rinnoissa saattaa olla arkuutta, jonka tulisi vähitellen hellittää.

Aina imetys ei onnistu äidin haluamalla tavalla. Apua kannattaa pyytää, kun siltä tuntuu. Myös omaa jaksamista täytyy kuunnella. Jokainen pisara äidinmaitoa on hyväksi, mutta äidinmaidolle on korvike, äidille ei. Suhteen luominen vauvaan tapahtuu monella muullakin tapaa kuin vain imettämällä. Apua voi tarvittaessa pyytää myös pullosta syöttämiseen.

Kun imetyksen aika on ohi, voi olla ylpeä saavutuksesta, oli imetysmatka minkä pituinen tahansa.

Imetykseen on saatavilla tukea ja apua; saa kysyä rohkeasti!

Lähde:LAKTIVISTIÄITI