+
Tulosta
Etusivu

Kysy kaupungilta

Seinäjoen kaupungin virkamiehet vastaavat kuntalaisten esittämiin kaupungin asioita koskeviin kysymyksiin. Henkilökohtaisiin, yksityiskohtaisiin tai pitkiin kysymyksiin ei ole www-sivulla mahdollista vastata. Jatkokysymyksissä kysyjä voi ottaa yhteyttä suoraan vastaajaan.

Kaupunkiympäristön toimialan palveluihin voit antaa palautetta tai esittää kysymyksiä palveluista ja toiminnasta uudessa Palautepalvelussa.

Palaute voi koskea katuja ja liikennettä, joukkoliikennettä, puistoja ja metsiä, kaupunkisuunnittelua, kaavoitusta, tontteja, ympäristöä, asumista, rakentamista tai toimitiloja.

Oikeasta reunasta löytyvällä hakutoiminnolla on mahdollista etsiä aiemmin esitettyjä kysymyksiä.

Lähetä kysymys

Valtuuston kokoukset netissä

HallintoMumma (30.10.2013, klo 14:56)

Onko kaupunginvaltuuston kokoukset nähtävissä jälkikäteen verkossa? Mistähän ne uusilla sivuilla mahdollisesti löytyvät?

Anu Männikkö, Viestintäpäällikkö (06.11.2013, klo 07:45)

Kaupunginvaltuuston kokouksia voi katsoa jälkikäteen verkossa pykälä kerrallaan osoitteessa

http://www.seinajoki.fi/seinajoenkaupunki/paatoksenteko/valtuusto/valtuustonkokouksetverkossa.html

Roskapöntöt

Katu- ja liikennesuunnitteluKarkkipaperit ja koirankakat pois teiden varsilta (13.10.2013, klo 22:07)

Hei,milloin saadaan roskiksia Kasperiin?Jukolanviita,Marjaviita,Lintuviita,puistopolku joka kulkee Toukolanpuiston koululle täysin ilman roskiksia,miksi?Koiranulkoiluttajana niitä roskiksia kyllä kaipaa.Uudella Hallilanvuoren alueellakaan ei roskiksia kyllä näy.

Hannu Ojanen, Kaupunginpuutarhuri (06.11.2013, klo 07:39)

Puistoihin ja puistokäytävien varsille on asennettu Kasperissa ja Hallilanvuoren alueella roska-astiat. Katujen varsille asennetaan rajoitetusti roska-astioita säästösyiden johdosta.

Koirankakka tarroja on saatavissa kaupungin infopisteeltä, joita yksityiset voivat asentaa pientalojen sekä taloyhtiöiden omistamiin
roska-astioihin omistajan luvalla.

Laduttaako vaiko ottaako syyt?

Vapaa-aika ja liikuntaPerheen isä (15.10.2013, klo 00:29)

Tullaanko latuja vetämään Kyrkösjärvelle taas kokonaan ympäri ämpäri? Viime vuonna myös tieosuus oli ladutettu aina perälle saakka ja siitä eteen päin. Tämä esti mm. useamman lapsiperheen pääsyn läheiselle kodalle. Pienet kun eivät vielä jaksa suksilla pötkiä kovinkaan paljoa (saatika 1v. ikäinen). Valitettavaa oli, että oikein pienten lapsiperheiden käynti kaupungin päädyllä olevalla kodalla oli estetty laduilla. Nämä ladut kun olivat vielä "ei kävelylle" suunnattuja. Tämä pisti suututtamaan, sillä jokaisella ei ole mahdollista hiihtäen lähteä kodalle (tai toiselle puolen järveä). Tehkää edes ladun viereen pieni reitti, josta voisi vaikka lapsia viedä pulkalla kodalle saakka.

Anne Kotila, liikuntatoimenjohtaja (23.10.2013, klo 10:29)

Talven ja lumen tullessa latuja ajetaan liikuntapalveluiden kunnossapitoluokituksen mukaan. Ensin valaistut kuntoradat ja niistä keskeisemmät: Jouppilanvuoren, Hallilanvuoren ja Hyllykallion kuntoradat. Alueittain myös lumitilanteen mukaan muut valaistut kuntoradat. Valaisemattomat ja ns. luontoreitit ajetaan talvella laduiksi kun lumitilanne ja sää on sopiva. Kevättä kohden pyritään saamaan lisää latuverkostoa auki kun päivävalo on pidempi ja sää houkuttelee hiihtämään! Kyrkösjärven ympäri keirtävä reitti on myös suosittu latureittinä ja avataan säiden salliessa. Kyrkösjärven uimarannalta jatkuva tieosuus muuttuu talviaikaan laduksi ja tietä ei siis aurata. Ladun tullessa kovaksi on liikkuminen siinä mahdollista pulkkaa vetäen Järvilaavulle huomioiden muut hiihtäjät. Esteettömän reitin varrella on laavu ja kota ja sinne voi mennä kävellen myös talvella. Laduista ja kodista löytyy karttoja mm. www.seinajoki.fi/liikunta tai www.elamysliikunta.fi.
Toivokaamme hyvää lumista liikuntatalvea!

KIertoliittymien turvallisuus

Katu- ja liikennesuunnitteluTurvallista liikennettä (10.10.2013, klo 09:58)

On erittäin hyvä asia, että Jouppiin rakennettiin kiertoliittymät, myöskin se toinen, jossa tapahtui kolareita tuon tuostakin. Kiitos kiertoliittymien hyvästä toteutuksesta.
On kuitenkin joukossa kiertoliittymiä, jotka eivät ole turvallisia siitä syystä, että kiertoliittymien keskialueet on maisemoitu korkeiksi kummuiksi maa-aineksilla, ja kaiken kukkuraksi istututettu (sinänsä hienoa) kasvillisuutta vielä mullan päälle, niin on aivan selvää, että matalat henkilöautot jäävät korkean keskialueen katveeseen, kun jalankulkijat, pyöräilijät ym. ylittävät kiertoliittymien ympärillä olevia suojateitä, lapsia unohtamatta . Tämä ennenmainittu yhtälö tekee kiertoliittymienkin suojatiet erittäin vaaralliseksi ylittää. Yksi vaarallinen esimerkki on Hyllykalliolla.
Kysymys : Onko asiaan tarkoitus kiinnittää huomiota ja millä tavalla ?

Kari Havunen, kaupungininsinööri (18.10.2013, klo 15:26)

Kiertoliittymät on havaittu toimiviksi ja turvallisiksi ratkaisuiksi erityisesti verrattuna normaaliin nelihaararisteykseen. Kiertoliittymiä on viime vuosina rakennuuttu mm. liikenneturvallisuuden kannalta hankalimpiin paikkoihin ja saatu hyviä tuloksia. Kiertoliittymän koon määrittelee paljolti käytössä oleva tila. Meilläkin Seinäjoella on hyvin erikokoisia kiertoliittymiä.

Kiertoliittymän suunnittelulle on olemassa ohjeet, joissa on määritetty vaadittavat näkemäalueet. Ohjeissa sanotaan muun muassa, että kiertoliittymään tultaessa täytyy näkyä vähintään edellinen liittymähaara. Myös suojateille tulee olla riittävät näkemät, koska kiertoliittymään tultaessa ja sieltä poistuttaessa ajoneuvo on velvollinen väistämään risteävällä suojatiellä kulkevia. Ohjeissa ei ole vaatimuksia näkemistä kiertoliittymän yli. Kiertoliittymän keskellä oleva kasvilisuus tai muu maastosta kohoava rakennelma muodostaa optisen ohjauksen kiertoliittymään saavuttaessa ja "varoittaa" saapumisesta kiertoliittymään, koska näkemä kiertoliittymän yli katkeaa. Kiertoliittymän keskelle sijoittavien rakennelmien väritykseen, heijastuksiin ja valaistukseen on omat ohjeensa.

Hevoskorventien etuajo-oikeus

Katu- ja liikennesuunnitteluHuoli autoilijoista (08.10.2013, klo 16:52)

Kertunlaakson Hevoskorventien liikenne on kasvanut asutuksen kasvun takia. Esim. Riekonpolulta, Teerenpolulta, Juhaninkadulta ja Vuokonkadulta tulevilla on etuajo-oikeus Hevoskorventielle, mikä on tuonut monia "lähellä piti" tilanteita autoilijoille. Vertauksena Hevoskorventielle on Kertunlaaksontie paljon turvallisempi tie autoilijoille. Eli onko Hevoskorventien varressa oleviin tienristeyksiin tulossa "väistämisvelvollisuus risteyksessä"-kylttejä tai muita etuajo-oikeuteen liittyviä muutoksia?

Kari Havunen, Kaupungininsinööri (18.10.2013, klo 15:02)

Seinäjoen kaupungin asuntoalueillä on käytäntö, että tonttikadut ja alueen kokoojakadut ovat etuajo-oikeussuhteiltaan samanarvoisia ja kokoojakaduilla on sama nopeusrajoitus kuin asuntokaduilla eli 40 km/h tai 30 km/h. Tämän on huomattu rajoittavan kokoojakadun nopeuksia ja käytäntö ainakin poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien perusteella on toiminut hyvin. Pääkadut ja niin sanotut pääkokoojakadut ovat etuajo-oikeutettuja ja niillä on pääsääntöisesti nopeusrajoitus 50 km/h. Hevoskorventie on toistaiseksi luokiteltu normaaliksi kokoojakaduksi nopeusrajoituksineen, väistämisjärjestelyineen ja töyssyineen.

Ohitustie asuinalueella

Katu- ja liikennesuunnitteluRollaattorikansa vaarassa (08.10.2013, klo 13:01)

Vuorenmaanrinteen (Hanneksenrinne-Koskenalantie) liikenne kulkee asuinalueen läpi ja on vilkasta. Tietä käytetään ohitustienä. Iltapäivällä keskussairaalasta purkautuu jatkuva jono autoja tielle. Nopeudet tiellä ovat korkeampia, kuin 30 km/t. Onko suunnitteilla mitään asuinalueen rauhoittamiseksi? Korotettua suojatietä, tai jotakin muuta?

Kari Havunen, Kaupungininsinööri (18.10.2013, klo 14:43)

Vuorenmaanrinteellä on ollut tänä syksynä poikkeuksellisen paljon liikennettä, koska Huhtalatien / Koskenalantien risteyksessä on tehty katutöitä ja risteystä on kierretty tästä syystä. Valmistunut Alaseinäjoenkadun jatke jääurheilukeskukselta Koskenalantielle vähensi tutkimustemme mukaan huomattavasti Vuorenmaanrinteen liikennemääriä. Ensi talvena saadaan uusi yhteys Y - talolle ja vanhaan keskussairaalaan, kun Lääninsairaalankatu sairaala-alueen eteläpuolella otetaan käyttöön.

Tarkkailemme mm. Vuorenmaanrinteen sekä alueen muidenkin katujen liikenteen kehitystä, kun kaikki yhteydet sairaala-alueille on käytössä ja tämän jälkeen päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Kalevankadun pyörätie

Katu- ja liikennesuunnittelufillaristi (07.10.2013, klo 10:36)

Kysyin aiemmin pyörätien jatketta Kalevankadulla Koulukadun yli. Vastauksenne ei vastannut kysymykseen. Tiedän kyllä, miten pitkälle pyörätie etenee, mutta se katkeaa Koulukadulle tultaessa. Asetusten mukaan pyörä pitää (pitäisi) taluttaa kävellen Koulukadun yli suojatietä pitkin, eli pyörätie ei jatku Koulukadun yli m.o.t.

Kari Havunen, kaupungininsinööri (18.10.2013, klo 14:03)

Punaista pyörätietä ei ole laatoitettu Koulukadun yli, koska silloin saattaisi pyöräilijöille tulla tunne että he ovat etuajo-oikeutettuja kyseisessä risteyksessä. Pyöräilijää koskevat normaalit väistämissäännöt ko. paikassa.

Kysymys on aiheellinen ja tulemme ensi kesänä tarkentamaan maalauksia suojatien / pyörätien jatkeen merkitsemisessä kyseisessä ylityskohdassa.

Hamarintie kiertolittymä

Katu- ja liikennesuunnitteluSimunan asukas (03.10.2013, klo 13:13)

Koska Hamarintien ja Kyrkösjärventien kiertoliittymä on tarkoitus rakentaa?
Liittymästä on puhuttu jo monta vuotta, mutta asia ei tunnu etenevän.

Kari Havunen, Kaupungininsinööri (04.10.2013, klo 13:32)

Hamarintie on Kyrkösjärventien kiertoliittymävarauksen kohdalla ELY:n (entinen Tiepiiri) ylläpitämä väylä. Elyn kanta on, että kiertoliittymää ei voida rakentaa ennen kuin valtatien 19 liikenne voi käyttää itäistä ohikulkutietä. Tämä tapahtuu vuoteen 2016 mennessä. Sen jälkeen hankkeen toteutuminen on lähinnä kaupungin budjettiasia.

Penttiläntien valaistus

Katu- ja liikennesuunnittelujuoksija (03.10.2013, klo 14:11)

Koska Penttiläntielle asennetaan katuvalot myös jalkakäytävän puolelle? Ajokaistalle päin valot on toki asennettu, mutta jalkakäytävä on täysin pimeänä. Näin juoksijan näkökulmasta Penttiläntie muodostaa tapaturmariskin juuri pimeytensä vuoksi.

Kari Havunen, Kaupungininsinööri (04.10.2013, klo 10:39)

Kun ajoradan vieressä on raitti tai jalkakäytävä, valaistaan väylä pääsääntöisesti kustannussyistä vain yksillä valaisimilla. Näin on menetelty myös Penttiläntien suhteen. Valisinpylväiden sijainti kadun poikkileikkauksessa vaihtelee olosuhteiden mukaan.

Pyörätie Kalevankadulla

Katujen kunnossapitofillaristi (03.10.2013, klo 11:54)

Seinäjoen kaupunki uudisti jo osan Kalevankatua hienoksi. Siitä suuri kiitos.

Tuli jopa punainen pyörätie. Mutta - miksi se ei jatku (minkäänvärisenä) myös Koulukadun yli? Nykyisellään se ei palvele sujuvaa liikkumista. Turvallisuus ei liene este, koska ajoteillä nopeudet ovat hitaita ja näkyvyys hyvä. Monessa vilkkaammassakin paikassa pyörätie jatkuu ajotien yli.

Reijo Vaisto, Kunnossapitopäällikkö (04.10.2013, klo 09:51)

Terve,Kalevankadun pyörätie (kevyenliikenteenraitti) on rakennettu Porvarinkatuun asti v.2012 lopulla.Raitti jatkuu siis Koulukadun yli kadun eteläisellä puolella ja punaisella sidekivellä tehtynä.Vapaudentiehen asti raitti pitäisi valmistua vielä tämän vuoden aikana, mikäli sääolosuhteet sallivat päällysteiden teon.Vapaudentien ja joen väli on jo valmiina.Toivottavasti pyöräilykelit jatkuvat vielä pitkään suotuisina myöhään syksyyn!