Ennakkoon äänestäminen (ennakkoäänestys) tarkoittaa äänen antamista vaalilaissa säädetyn ennakkoäänestysajanjakson aikana ennen varsinaista vaalipäivää.

Ennakkoon äänestämiselle ei tarvitse esittää mitään syytä. Ennakkoäänestys on äänioikeutetun vapaasti valittavissa vaalipäivän äänestyksen sijasta. Kukin äänioikeutettu voi oman valintansa mukaan äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa joko kotimaassa tai ulkomailla.

Kotimaassa ennakkoäänestys aloitetaan keskiviikkona 11. päivänä ennen vaalipäivää ja lopetetaan tiistaina 5. päivänä ennen vaalipäivää. Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka. Suurimmissa kunnissa yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on tavallisesti useita. Yleensä ennakkoäänestyspaikka on avoinna kaikkina seitsemänä ennakkoäänestyspäivänä. Osa paikoista voi kuitenkin olla auki lyhyemmänkin ajan.

Ulkomailla ennakkoäänestys aloitetaan keskiviikkona 11. päivänä ennen vaalipäivää ja lopetetaan lauantaina 8. päivänä ennen vaalipäivää. Ulkomaan ennakkoäänestyspaikkoja ovat valtioneuvoston asetuksella määrätyt Suomen edustustot ja niiden toimipisteet. Monet ulkomaan ennakkoäänestyspaikat ovat avoinna kaikkina neljänä ennakkoäänestyspäivänä. Osa paikoista voi kuitenkin olla auki lyhyemmänkin ajan.

Äänestäminen kotona

Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Tällöin hänen luokseen saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan.

Äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle viimeistään päivää ennen ennakkoäänestysajanjakson alkamista eli 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen klo 16. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö.

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään.

Kotiäänestyksessä tulee äänestäjän lisäksi olla läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Tämä henkilö ei voi olla vaaleissa ehdokkaana oleva.

Ulkosuomalaisten äänestäminen

Ulkosuomalaiset eli ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut ovat äänioikeutettuja eduskuntavaaleissa ja presidentinvaalissa sekä myös europarlamenttivaaleissa, jolleivat ilmoittaudu asuinvaltionsa vaaliluetteloon. Ulkosuomalaiset eivät ole äänioikeutettuja kuntavaaleissa.

Ulkosuomalaiset voivat äänestää joko 1) edustustossa, 2) kirjeitse ulkomailta tai 3) vaalipäivänä Suomessa heille määrätyssä äänestyslalueessa.

1. Äänestäminen edustustossa. Ulkomaan yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina ovat valtioneuvoston asetuksella määrätyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat (jatkossa edustustot). Niissä voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu, esimerkiksi ulkosuomalainen, mutta myös lomamatkalla, töissä tai opiskelemassa oleva. Monet ulkomaan ennakkoäänestyspaikat ovat avoinna kaikkina neljänä ennakkoäänestyspäivänä. Kuitenkin jotkut paikat voivat olla auki lyhyemmänkin ajan. Ennakkoäänestäminen edustustossa toimitetaan suurinpiirtein samalla tavalla kuin ennakkoäänestys kotimaassa.

2. Kirjeäänestys. Ulkomailla pysyvästi asuvat ja vaalien ajan ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat äänestää kirjeitse ulkomailta.

3. Laivaäänestys. Ulkomailla olevissa suomalaisissa laivoissa järjestetään ns. laivaäänestys laivan henkilökunnalle. Laivaäänestys voidaan aloittaa jo 18. päivänä ennen vaalipäivää, mutta se lopetetaan samaan aikaan kuin edustustoäänestys eli 8. päivänä ennen vaalipäivää. Laivaäänestyksessä saa äänestää vain laivan henkilökunta.