Wasastjerna-aatelissuvun tarina
Abraham Falander perustaa rautaruukin
Abraham Falander (1745-1815), varakas vaasalainen porvari, anoi vuonna 1798 vuorikollegiolta lupaa pienehkön rautatehtaan perustamiseen Seinäjoen koskien varteen. Myönteisen päätöksen hän sai jo samana vuonna. Falander näki rautateollisuuden varmemmaksi tulonlähteeksi kuin aiemman pääasiallisen liiketoimintansa, laivanvarustuksen. Rautaruukki perustettiin Ilmajoen pitäjään, Seinäjoen Tikkukosken rantaan, vuokratulle 12 hehtaarin alalle.
Falander antoi ruukille nimen Östermyra, suomeksi Itäneva. Seinäjoki oli sopiva paikka rautaruukin perustamiselle eritoten riittävän koskivoiman saannin kannalta ja paikallisten talonpoikien tuottama puuhiilen ansiosta. Falander teki alueen talonpoikien kanssa välittömästi sopimuksia myös harkkoraudan sulattamisesta suomalmista sekä sen toimittamisesta ruukille. Suomalmista jalostettu harkkorauta korvautui haurautensa takia kuitenkin pian Ruotsista tuotetulla takkiraudalla.
Kartanon pihapiirissä sijaitsevat asuinrakennukset, nk. Punatulkut, ovat valmistuneet nimenomaan kartanon seppien asunnoiksi. Etelänpuoleinen on todennäköisesti valmistunut vuonna 1801 ja pohjoinen (nyk. museoapteekki) vuoden 1806 tietämillä kartanon päärakennuksen kanssa samoihin aikoihin. Molemmissa Punatulkuissa on neljä tuvan ja kamarin käsittävää asuntoa. Myöhemmin niissä on asunut seppien lisäksi myös muuta kartanon työväestöä, kuten kirjanpitäjiä ja pehtoreita.
Kartano kukoistaa Gustaf Adolf Wasastjernan aikaan
Abraham Falanderin poika Gustaf Adolf Falander-Wasastjerna (1785-1849) muutti Östermyraan vuonna 1806 hoitamaan ruukin asioita. Hän mm. jatkoi isänsä aloittamien Kyrönjoen perkaustöiden valvomista sekä laajensi ruukin toimintaa. Rautaruukin toiminnan huippukausi sijoittui 1820-1840-luvuille ja vuoden 1840 tietämillä Östermyra olikin Suomen johtava kankiraudan tuottaja.
Gustaf Adolf Wasasjernan tarjouksesta senaatti ehdotti keisarille ruutitehtaan perustamista Östermyran ruukille ja ilmoitus keisarin suostumuksesta saatiin tammikuussa 1825. Vuosina 1824–1827 rakennettiin kartanon yhteyteen toistakymmentä rakennusta ruutitehtaan käyttöön. Rakennukset valmistuivat (mm. ruutimakasiini, nykyinen Törnävän kirkko) 1827 ja ruutitehtaan toiminta saatettiin aloittaa 1828.
Ruutitehdas menestyi ruukinpatruunan ohjauksessa hyvin, sen huippukausi sijoittui Krimin sodan aikaan 1853–56, eli Östermyrasta kuljetettiin ruutia Venäjälle saakka. Lisäksi tuotteita transporteerattiin mm. Saimaan kanavan, ja hiljan Suomessa esiteltyjen rautateiden, räjäytystöihin. Ruutinassakoiden kuljetuksesta oli annettu tarkat määräykset ja kuljetukset vaativat erityistä huolellisuutta.
Gustaf August Wasastjerna kehittää Östermyrasta mallimaatilan
Kolmannen sukupolven edustaja Östermyrassa oli Gustaf August Wasastjerna (1823–1905), joka tuli kartanoon isännäksi 1849. Gustaf Augustin aikana, 1870-luvulla, rautaruukin toiminta lakkasi, ja vain nippuvasara jäi käyntiin. Sekä ruudin tuotannon huippukausi että loppuminen sijoittuvat molemmat myös Gustaf Augustin aikaan. Augustin intressit olivat kuitenkin toisaalla: maataloudessa.
Hän hankki kartanolle lisää karjaa ja oli kiinnostunut myös karjanjalostuksesta. Wasastjerna rakennutti kartanon yhteyteen suuren kivinavetan 1856, Östermyraan valmistui Etelä-Pohjanmaan ensimmäisinä meijeri 1860 sekä karjakkokoulu-meijerikoulu 1876. Lisäksi otettiin käyttöön oluttehdas 1852, jauhomylly 1858, luumusertimo ja -mylly 1860-luvulla sekä kankaan värjäämö ja tamppaamo 1870-luvulla. Ruukin alue omistajineen ja työläisineen muodosti oman yhteisönsä.
Vuonna 1870 G. A. Wasastjerna joutui luovuttamaan koko omaisuutensa velkojilleen, joista suurin oli Suomen Pankki, ja Östermyran tehtaalla pidettiin suuri julkinen huutokauppa. Gustaf Augustin ei tarvinnut muuttaa pois kartanolta, sillä hänestä tuli osa työväestöä: Yhdyspankki palkkasi hänet tilanhoitajaksi. Vuosien kuluttua, kun tila myytiin, se päätyi Gustaf August Wasastjernan pojan Gustaf August nuoremman omistukseen vuonna 1881. Nuorempi sai vakuutusyhtiö Kalevalta suurehkon lainan, jonka vakuutena oli Östermyran koko tehdas- ja maatilayritys. Velkojen takaisinmaksu ei kuitenkaan onnistunut ja tila siirtyi Kalevan omistukseen vuonna 1890.
Östermyran uudet omistajat
Tilanhoitajaksi nimitettiin agronomi Karl Fredrik Edlund. Östermyran taloutta alettiin elvyttää rivakasti ja tilan maataloutta pyrittiin hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti. Vuonna 1900 Östermyra myytiin ruotsalaiselle yhtiölle, joka nimettiin Östermyra Bruks Aktiebolagetiksi. Yhtiö aloitti voimakkaat hakkuut metsissä ja maapalstojen myynnin. Östermyra Bruks AB perusti kookkaan kaksiraamisen höyrysahan Seinäjoen rantaan. Kolmen vuoden ajan tämä tehdas työllisti väkeä liki tauotta sahaten Östermyran metsiä laudoiksi.
Kovasta työstä huolimatta Östermyra Bruks AB ei kuitenkaan menestynyt kyllin hyvin ja vuonna 1904 Östermyran kartano myytiin hovioikeudenasessori Konstantin Törnuddille, joka nimesi paikan Törnäväksi. Tilan koko oli tuolloin enää n. 170 hehtaaria. Törnuddin aikana Östermyra/Törnävä eli vielä kartanon aikaa, mutta testamentissaan asessori lahjoitti suurimman osan omaisuudestaan, mm. Törnävän kartanon tiluksineen, Seinäjoen maalaiskunnalle.
Törnävän kartano kunnan ja kaupungin omistuksessa
Törnävän kartanon hoitokunta ryhtyi huolehtimaan kartanon omaisuudesta sen tultua Seinäjoen maalaiskunnan omistukseen. Vuonna 1931 kartanosta kunnostettiin huoneita maalaiskunnan valtuuston ja lautakuntien kokoustiloiksi. Kartano oli vuokrattu Luontaisparantola ja Lepokoti Oy:lle 1939–1954. Jatkosodan aikana 1941–1944 kartanoon oli sijoitettuna 29. sotasairaalan II osasto.
Ensiapuharjoitus
Luontaisparantolan ajalta
1954 kartanosta tuli jälleen maalaiskunnan kunnantoimisto ja valtuuston kokoontumispaikka. Äitiys- ja lastenneuvola siirtyi kartanoon 30 vuodeksi. Talouskoulu perustettiin Seinäjoelle 1962 ja koulu toimi kartanossa vuoteen 1980. Myös kansakoulu on toiminut tiloissa. Kartano entisöitiin 1980 luvun alussa ja vuodesta 1984 lähtien se on toiminut Seinäjoen kaupungin juhlahuoneistona ja kokoustilana.
Kartanon tärkeät vuodet
1798 Vaasalainen kauppias ja laivanvarustaja Abrahan Falander perusti rautaruukin Seinäjoen Tikkukosken varteen.
1806 Kartano valmistui.
1825 Ruutitehdas perustettiin Östermyraan.
1850 Kartanopuiston kunnostamisesta pyydettiin suunnitelma arkkitehti G. Th. Chiewitziltä.
1864 – 1865 Puutarha-arkkitehti Knut Forsberg inventoi alueen ja teki suunnitelman puiston uudistamiselle.
1870 Tampereen Pellava- ja Rautateollisuusosakeyhtiön vaikeudet aiheuttivat vaikeuksia Östermyran ruukille.
1890 Wasastjernojen aika Östermyrassa päättyi tilan siirryttyä Henkivakuutusyhtiö Kalevan haltuun.
1904 Kartano siirtyi hovioikeudenassessori Konstantin Törnuddin omistukseen.
1925 Törnuddin testamentin perusteella kartanon päärakennus lähialueineen tuli Seinäjoen kunnalle.
1939 – 1954 O/Y Törnävän Luontaisparantola ja Lepokoti piti kartanossa luontaisparantolaa.
1939-1945 Kartano toimi sotasairaalana.
1948 Saaren pohjoispuolella sijaitsevat Ruutipuisto perustettiin luonnonsuojelualueeksi.
1950 Lakeuksien Lukkoa filmattiin kartanon markilla.
1959 Kartano siirtyi Seinäjoen kauppalalle, josta seuraavana vuonna tuli kaupunki.
1963 – 1980 Etelä-Pohjanmaan naisklubin ylläpitämä Talouskoulu toimi kartanossa.
1979 Kartanon joenpuoleinen puutarha entisöitiin 1800-luvun malliin.
1979 Ensimmäinen Provinssirock järjestettiin Törnävän saaressa.
1984 Kartanon entisöinti valmistui ja päärakennuksesta tuli Seinäjoen kaupungin juhlahuoneisto.
2000-2005 Kartanoalueen ja -puiston entistämistä jatkettiin.
2006 Kartano täytti 200 vuotta.
2018 Kaupunki perusti työryhmän Törnävän kartanon kunnossapitoon ja käytön kehittämiseen. Työryhmä suositteli ensimmäisenä keittiön perusteellista remontointia sekä ulko- ja sisärakenteiden restaurointia.
2018 Kaupunginjohtajan päätöksellä kartanoa avattiin Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon ympärivuotiseen käyttöön
2020 Suljetut ovet draamaesitystä ryhdytään esittämään kesäisin kartanolla. Esitys kuvattiin myös elokuvaksi.
2021 Rakennuksen ulko- ja sisärakenteiden restaurointi alkoi. Työ jatkuu useita vuosia.
2022 Kartanon keittiön remontti alkoi ja valmistui keväällä 2023.
2023 Kartanolla pilotoidaan kahvilatoimintaa ja erilaisia kulttuuritoteutuksia.
Nykyään yläkerrassa toimii museo. Kartanon rokokoo-saliin on koottu Wasastjernan perheen muotokuvia.