Arviointikyselyt arkisto
Perusopetuksen arviointikyselyarkisto
Lukuvuosi 2016-2017
Kevään 2017 arviointikysely – Kodin ja koulun yhteistyö ja koulutyytyväisyys
Kevään 2017 arviointikysely kohdistettiin sekä huoltajille, oppilaille että opettajille. Vastauksia kaikkiaan saatiin hyvin. Opettajista vastaamisen mahdollisuutta käytti 330 opettajaa, oppilaista vastasi yhteensä 2 024 (yläkoulu 881, alakoulu 1 143) ja huoltajilta saatiin 500 vastausta. Vastaajamäärien perusteella kyselystä saatuja tuloksia voidaan pitää luotettavina. Toki potentiaalisia vastaajia on vieläkin enemmän. Koulujen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että vastauksia saadaan hyvin.
Opettajakyselyn keskeiset tulokset
Erityistä lukuvuodessa 2016–2017 on ollut uuden opetussuunnitelman (Ops 2016) käyttöönotto alakouluissa, ja uuteen opetussuunnitelmaan valmistautuminen yläkouluissa. Kyselyn tuloksissa opetussuunnitelman muutos näkyy muun muassa siinä, että hyvin toteutuneissa asioissa vanhempaintapaamiset ovat nousseet onnistumisissa kärkipaikalle. Uuden opetussuunnitelman myötä arviointikeskustelut, joihin osallistuvat sekä huoltaja, oppilas ja vanhempi, ovat osa koulun arkea vuosiluokkien 1–5 oppilailla. Uusi opetussuunnitelma on myös lisännyt muutenkin yhteydenpitoa koteihin, mutta toki opetussuunnitelman muutokset ovat myös lisänneet opettajien työmäärää.
Ilahduttavaa on, että suurin osa opettajista ei joudu tilanteisiin, joissa jouduttaisiin selvittämään esimerkiksi oppilaiden käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa, eikä myöskään kiusaamistilanteiden selvittämisiä ole paljon.
Oppilaskyselyn keskeiset tulokset
Valtaosalla oppilaista on sopivasti ystäviä koulussa. Liian vähän ystäviä on noin 3%:lla oppilaista. Määrä on hieman pienempi kuin vuoden 2014 kyselyssä. Tuloksissa näkyy määrätietoinen työ, jota on tehty Seinäjoen peruskouluissa viime vuosina. Syrjäytymisen ehkäisemiseen on panostettu muun muassa toteuttamalla aiheeseen liittyvä teemavuosi, ja myöhemmin on toteutettu esimerkiksi ”Kukaan ei ole Nolla” -kampanja. Edelleen työ yksinäisyyden vähentämiseksi on kuitenkin tarpeen. Kodin ja koulun yhteistä työtä tarvitaan, että erilaiset lieveilmiöt saadaan pois oppilaiden arjesta.
Oppilaat myös arvostavat kouluruokaa aiempaa enemmän. Kehitys on kulkenut tältä osin hyvään suuntaan. Suuri osa oppilaista syö koulussa monipuolisesti. Kouluruoan tavoitteena on täyttää virallisten linjausten mukaan noin 1/3 päivän energiatarpeesta. Ilon aihe on myös se, että oppilaiden kokemuksen mukaan heidän ideoitaan otetaan aiempaa paremmin huomioon. Seinäjoella tehdään kouluissa hyvää oppilaskuntatyötä ja se näkyy myös tuloksissa. Oppilaiden osallisuuden lisääminen on myös uuden opetussuunnitelman mukaista toimintakulttuuria.
Oppilaiden vuorovaikutus ei ole siirtynyt vielä hälyttävässä määrin vain sosiaaliseen mediaan, vaan ystäviä tavataan myös vapaa-ajalla. Tämä on kuitenkin asia, jota on hyvä seurata kodeissa.
Huoltajakyselyn keskeiset tulokset
Huoltajilla on kolmen vuoden välein mahdollisuus vastata Seinäjoen perusopetuksen arviointikyselyyn. Huoltajilla, yhtä lailla kuin opettajilla, korostuu vanhempaintapaamisen merkitys. Oman lapsen arviointikeskusteluun osallistumista pidetään tärkeänä. Vanhemmat olisivat ehkä kaivanneet vielä enemmän tietoa opetussuunnitelman uudistuksen tuomista muutoksia. Tuloksiin saattaa vaikuttaa, että uudistus on ollut menossa lukuvuoden 2016–2017 aikana alakouluilla, ja vasta syksyllä uuden opetussuunnitelman mukaiset asiat tulevat käyttöön 7. luokalla. Yläkoulussa uusi opetussuunnitelma tulee käyttöön luokka-aste kerrallaan. Joitakin uuden opetussuunnitelman elementtejä otettiin käyttöön jo lukuvuoden 2016–2017 aikana, kuten uuden opetussuunnitelman mukaiset arviointikäytänteet.
Vanhempainyhdistysten toiminnan aktiivisuudesta huoltajilla ei kyselyn tulosten perusteella ole riittävästi tietoa. Tästä toiminnasta tiedottamiseen sekä vanhempainyhdistysten että koulujen olisi hyvä miettiä toimivia käytänteitä. Tietoa toiminnasta halutaan, mutta kovin suurta ei silti ole innokkuus lähteä mukaan vanhempainyhdistyksen aktiiviseksi toimijaksi.
Opettajat, oppilaat ja vanhemmat, kohtaavatko näkemykset?
Joissakin asioissa näkemykset eroavat toisistaan. Tulosten perusteella opettajat kokevat sääntöjen noudattamisen eri tavalla kuin oppilaat ja huoltajat. Oppilailla ja huoltajilla on myös paremmat käsitykset läksyistä huolehtimisesta kuin opettajilla. Samoin näkemykset poikkeavat kokeisiin valmistautumisessa. Opettaja työssään näkee oppilaan työskentelyn tulokset, sekä oppilaiden toimintatavat koulussa, mikä näkyy myös kyselyyn vastaamisessa.
Avoimet vastaukset
Avoimia vastauksia ei julkaista nettikoosteessa. Ne on tarkoitettu koulujen toiminnan sisäiseen kehittämiseen. Avointen vastausten teemoja olivat kuitenkin esimerkiksi:
- opettajien kokema lisääntyvä työn määrä ja lisääntyvä kiire
- uusi opetussuunnitelma ja uuden oppiminen myös opettajilla
- vanhempien ideoita oppilaiden aktiivisuuden lisäämiseen
- liikunnan lisääminen koulussa oppilaiden toiveena
- enemmän retkiä koulun arkeen oppilaiden toiveena
Uusi opetussuunnitelma mahdollistaa oppimisen eri tavoilla, ja ulos luokasta oppimaan –toimintakulttuuria on hyvä ottaa lisääntyvässä määrin käyttöön kaikissa peruskouluissa.
Seinäjoella 28.6.2017 Jari Jaskari, perusopetusjohtaja
Syksyn 2016 arviointikysely – Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen
Valtaosa opettajista kokee yhteistyön kouluilla hyväksi eri toimijoiden kesken. Oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksissa on tapahtunut huomattava parannus verrattuna vuoteen 2013. Myös ohjaajat ja avustavat saavat käyttää työssään hyvin erityisosaamistaan.
Syksyn 2016 arviointikyselyn mukaan ammatillisen yhteistyön ja ilmapiirin osalta voidaan todeta yhteistyö hyväksi eri toimijoiden kesken. Kehitettävää löytyy kuitenkin opettajien ja ohjaajien välisestä yhteistyöstä ja koko henkilöstön yhteistyöstä. Vuonna 2016 on panostettu Koulujen toimintakulttuuri -hankkeen kautta Meidän koulu –ajattelun ja toimintatapojen vahvistamiseen. Opettajat kokevat, että voivat vaikuttaa koulunsa toimintaan ja ovat valmiita panostamaan yhteisten asioiden hoitoon. On erittäin positiivista, että oppilaiden vaikuttamismahdollisuudet ovat kyselyn perusteella myös vahvistuneet. Verrattaessa oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia vuoden 2013 kyselyyn, niin silloin vastaajista 67 % oli täysin samaa mieltä/samaa mieltä asiaa koskevasta väittämästä. Nyt vastaava luku on 84 %. Oppilaskuntatoiminta ja oppilaiden osallisuutta vahvistava toiminta on päässyt Seinäjoella hyvään vauhtiin. On syytä korostaa, että näkemys on siis opetushenkilöstön, ei oppilaiden, koska tämä oli henkilöstölle kohdistettu kysely.
Koulujen toimintatapoja tulee kuitenkin kehittää edelleen. Esimerkiksi ns. kehityskeskusteluiden säännöllisyyteen on hyvä kiinnittää lisää huomiota. Vaikka esimerkiksi opetussuunnitelman prosessit ovat jo pitkällä, on tietoa jaettava opetussuunnitelman uudistuksesta ja sen vaikutuksista kaiken aikaa. On merkittävää, että työtehtävien yhteissuunnittelutilanteet nähdään tarpeellisempana kuin edellisessä kyselyssä 2013. Tämäkin henkii uuden opetussuunnitelman muuttuvaa toimintakulttuuria. Opettajat ovat tyytyväisiä koulunsa oppilashuollolliseen toimintaan, mutta työhyvinvointitoimintaan ei olla niin tyytyväisiä. Rahaa on vaikea saada toiminnan tueksi.
Tähän kyselyyn on lisätty osio koulunkäynninohjaajille verrattuna edelliseen kyselyyn. Kyselyn perusteella ohjaajat ja avustajat voivat käyttää työssään hyvin erityisosaamistaan. Opettajille on tarjolla paljon koulutusta, mutta selvästi vähemmän koulunkäynninohjaajille. Tätä asiaa on syytä kehittää. Myös ohjaajille voisi suunnata esimerkiksi opetussuunnitelman uudistumiseen liittyvää koulutusta. Kyselyyn vastasi 316 opettajaa ja 92 koulunkäynninohjaajaa.
Lukuvuosi 2015-2016
Kevään 2016 arviointikysely – Opetus ja opetusjärjestelyt, sekä käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidot
Perusopetuksen kevään 2016 arviointikysely: Uutta arviointikulttuuria tulee vahvistaa uuden opetussuunnitelman myötä. Vuorovaikutustaidot ovat pääosin hyvin hallinnassa, vaikka myös kehitettävää löytyy.
Kevään kyselyt koskivat opetusta ja opetusjärjestelyitä, sekä käyttäytymis- ja vuorovaikutustaitoja. Kyselyt toteutettiin talviloman 2016 jälkeen. Vastaajina olivat kaikki perusopetuksen opettajat sekä oppilaat luokka-asteilta 3, 5 ja 8. Opettajille ja oppilaille oli omat kyselynsä. Kyselyiden vastaajamäärät olivat hyvät.
Erityistä lukuvuoden 2015-2016 osalta on ollut maakunnallisen ja koulukohtaisen opetussuunnitelmatyön tekeminen ja sen loppurutistus kouluilla kevään 2016 aikana. Uusi opetussuunnitelma 2016 tuo suuret muutokset muun muassa oppilaan arviointiin. Opettajien antamat vastaukset viittaavat siihen, että lisäkoulutusta oppilasarviointiin tarvitaan tulevana lukuvuotena. Seinäjoen kaupunkiin on koulutettu arviointivastaava osana opetussuunnitelman prosessia, ja hän tulee osaltaan kouluttamaan opettajia arviointiin liittyvän osaamisen osalta. Opetussuunnitelman prosessi ei ole tuonut vielä kaikille opettajille uusia ideoita omaan työhön. Osin tämä johtunee siitä, että ala- ja yläkoulujen prosessit etenevät eri tahtia myös käyttöönoton osalta. Prosessin edetessä tämä asia toivottavasti paranee.
Iso osa opettajista kokee, ettei ehdi auttaa oppilaita riittävästi tunneilla. Oppilaiden vastauksiin verrattaessa asiasta ei ole syytä olla erityisen huolissaan. Oppilaat ovat kokeneet saamansa avun riittäväksi. Uuteen opetussuunnitelmaan kuuluu myös vertaisarviointi, jolloin myös vertaisoppimista on mahdollista lisätä. Arvioinnin toimintatapoja on hyvä lähteä kehittämään ja vahvistamaan uuden opetussuunnitelman myötä. Erilaisten, koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen käyttämistä tulee myös lisätä ja vahvistaa.
Vuorovaikutustaitojen osalta voidaan todeta luokissa harjoiteltavan paljon yhteistyötaitoja ja ryhmässä toimimista. Tämä on tuottanut myös tulosta. Kouluilla käytetään lisääntyvässä määrin erilaisia sovittelun muotoja. Ilahduttavaa on, että oppilaat osaavat myös some-aikana luoda oikeita kaverisuhteita. On myös oppilaita, jotka eivät onnistu ryhmätöissä ja kaverisuhteiden luomisessa. Näitä oppilaita tulee tunnistaa ja ohjata löytämään oikeita toimintatapoja. Opettajat ovat avainasemassa tällaisten oppilaiden löytämisessä. Monialainen tukiverkosto on käytettävissä apuna. Koulucoach, kuraattorit ja kouluterveydenhuolto ovat tärkeitä tahoja siinä, että saadaan tarvittava tuki, eikä jäädä yksin. Lukuvuonna 2015-2016 on merkittävällä tavalla panostettu Kukaan ei ole Nolla! –kampanjaan. Tällä on haluttu viedä eteenpäin vahvaa välittämisen viestiä.
Kevään 2016 arviointikyselyn tulokset – Opetus ja opetusjärjestelyt, sekä käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidotLataa
Syksyn 2015 arviointikysely – Peruskoulujen johtamisen arviointi
Perusopetuksen johtajuuskysely toteutettiin syksyllä 2015. Vastauksia antoi yhteensä 351 opettajaa potentiaalisen vastaajamäärän ollessa noin 430. Vastaajamäärä on hyvä, mutta se voisi olla vielä parempi – varsinkin kun kyse on johtamisen arvioinnista. Kaikkien opettajien palaute olisi tärkeää koulujen kehittämisen kannalta.
Kouluilla näyttää olevan kehitettävää sisäisessä tiedonkulussa, sijaisuusjärjestelyissä ja OPS 2016-prosessin organisoinnissa. Tämä on tällä hetkellä niin keskeinen asia, että siihen tulee kouluilla kiinnittää erityistä huomiota. Opetussuunnitelmaa laaditaan tulevien vuosien keskeiseksi opetuksen suunnannäyttäjäksi. Tyytymättömyys sijaisuusjärjestelyihin johtunee ainakin osin rajoitetusta sijaiskiellosta. Tiedonkulun vahvistamiseksi olisi hyvä miettiä, onko tarvetta oman koulun viestintäsuunnitelmalle.
Keskustelut ja läsnäolo työyhteisössä ovat tärkeitä, ja siihen on hyvä koulun tason johtamisessa panostaa. On kuitenkin hyvä huomata, että rehtorin työssä on monia sellaisia elementtejä, joiden hyvä hoitaminen kertoo rehtorin omistautumisesta oman koulun johtamiseen: tekemällä hyvät lukujärjestykset, suunnittelemalla koulun kokonaistoimintaa ja organisoimalla koulun arkea sujuvaksi rehtori panostaa niihin asioihin, jotka luovat sujuvuutta opettajien työskentelyyn.
Monessa vastauksessa tuli ilmi huoli esimiesten ja opettajien yhä kasvavasta työmäärästä sekä halu keskittyä olennaiseen eli oppilaiden opettamiseen. Muuttuvassa maailmassa kaikilla työn määrä näyttää kasvavan, eikä asiaan ole yksinkertaista ratkaisua. Monet toimenpiteet, kuten meneillään oleva työtä aiheuttava opetussuunnitelmauudistus, liittyvät niin keskeisesti opettamiseen, ettei siihen liittyvää työtä voida sivuuttaa. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa on menossa isoin tähänastinen peruskoulujärjestelmän muutosprosessi.
Lukuvuosi 2014-2015
Kevään 2015 arviointikysely – Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki sekä oppimisympäristö ja sen turvallisuus
Lukuvuoden 2014-2015 perusopetuksen arviointikyselyiden tulokset valmistuivat huhtikuussa 2015, ja niiden keskeiset tulokset julkistettiin kesäkuussa 2015. Vastauksia antoi yhteensä 372 opettajaa sekä yhteensä 2771 oppilasta ( yläkoulusta 1583 ja alakoulusta 1171) . Kyselyyn vastasivat luokka-asteiden 4,5 ja 7-9 oppilaat. Vastausmäärien perusteella saatuja tuloksia voidaan lähtökohtaisesti pitää luotettavina ja kehittämistietoa antavina. Lukuvuoden 2014-2015 toisen arviointikyselyn aiheena oli Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, ja tähän kyselyyn vastasivat perusopetuksen opettajat. Oppimisympäristö ja sen turvallisuus-kyselyyn puolestaan vastasivat perusopetuksen opettajat sekä oppilaat luokka-asteilta 4, 5 ja 7-9.
Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuen osalta avoimista vastauksista ilmenee kriittisen palautteen liittyvän useimmiten palveluiden määrään, sinänsä itse saatuun palveluun ollaan tyytyväisiä. Tästä näkökulmasta haastetta löytyy koulunkäynninohjaajien riittävyydessä, tehostetun tuen tukimuotojen saatavuudessa ja nivelvaiheessa oppilaan siirtyessä koulun sisällä tai kokonaan eri kouluun. Melko suuri osa oppilaista ei koe kouluruokaansa monipuoliseksi (ka 3,35), vaikka kouluilla on käytössä kuuden viikon ruokalista pääruokineen, lisukkeineen ja salaatteineen, ja päivittäinen ruoka on koottu ravintosuositusten mukaan.
Opetukseen liittyen voidaan todeta, että edelleen on kehitettävää luokkahuoneen ulkopuolisen opetuksen vahvistamisessa, sekä opettajien ja oppilaiden palautteen perusteella. Uuden 2016 käyttöön tulevan opetussuunnitelman mukaan luokkahuoneen ulkopuolista opetusta tulee vahvistaa. Tämä on valtakunnallinen linjaus, ja sen eteen tulee tehdä työtä. Oppilailla on luottamus koulun tapoihin selvittää kiusaamistilanteet ja valtaosa oppilaista pyrkii omalla toiminnallaan vähentämään kiusaamista. Kyselyn väittämä ”luokallani kaikilla oppilailla on kavereita koulussa” on huomion arvoinen. Kaveriasiat ovat hyvin suurella osalla oppilaista. Kuitenkin löytyy aina myös se pieni joukko, joiden kaverisuhteet eivät ole kohdallaan. Tämä pieni joukko pitäisi pystyä tunnistamaan ja antaa heille apua tässä asiassa.
Kevään 2015 arviointikyselyn tulokset – Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki sekä oppimisympäristö ja sen turvallisuusLataa
Lukuvuosi 2013-2014
Kevään 2014 arviointi – Kodin ja koulun yhteistyö sekä koulutyytyväisyys
Perusopetuksen arviointikohteena lukuvuonna 2013-2014 olivat kodin ja koulun yhteistyö sekä koulutyytyväisyys. Lukuvuoden monitasoisesta haasteellisuudesta (lomautukset ym.) huolimatta kokonaiskuva kodin ja koulun yhteistyöstä sekä koulutyytyväisyydestä on myönteinen. Oppilaiden vastaajamäärät olivat riittävän korkeita tulosten luotettavuuden kannalta. Vanhempien vastauksia olisi voinut olla enemmän. Monella koululla yhteistyössä on päästy sellaiselle tasolle, että voidaan puhua kasvatuskumppanuudesta. Vanhempaintoimikuntien toiminnasta tiedottamista olisi hyvä vahvistaa esimerkiksi koulujen nettisivuille. Liian suurella joukolla vanhempia ei ole käsitystä siitä, mitä vanhempaintoimikunta koulun kanssa tekee ja toteuttaa. Kouluruokailuun liittyvät teemat nousivat arvioinnissa esille ja niitä työstetään yhteistyössä ruokapalveluiden kanssa.
Syksyn 2013 arviointikysely – Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen -henkilöstökysely
Osana opetustoimen arviointijärjestelmää toteutettiin syksyllä 2013 henkilöstökysely, jonka aiheena oli ”Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen”. Kysely toteutettiin syysloman jälkeen. Erityistä tässä kouluvuodessa on kaupungin tiukka talous ja siitä aiheutuvat asiat koulujen arjessa. Kouluilla oli käynnissä kyselyä tehtäessä säästövapaiden ja lomautusten aiheuttamat toimenpiteet. Tilanteeseen nähden tulokset ovat ilahduttavia.
Vastauksia tutkimalla ja vertaamalla voi myös huomata, että oppilaiden osallistuminen koulun toimintaan on noussut ilahduttavan selvästi edelliseen kyselyyn (2010) verrattuna sekä alakouluissa että yläkouluissa. Parannusta on tapahtunut myös yläkoulun osalta tasapuolisesti täydennyskoulutukseen pääsemisessä. Opettajien tasa-arvotuntemukset yläkoulussa ovat nousseet selvästi.
Syksyn 2013 arviointikyselyn tulokset – Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen -henkilöstökyselyLataa
Lukuvuosi 2012-2013
Kevään 2013 arviointikysely – Opetus ja opetusjärjestelyt sekä käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidot
Kevään 2013 arviointikyselyn kohteena olivat opetus ja opetusjärjestelyt sekä käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidot.
Oppilaat kokevat saavansa riittävästi apua ja tukea opintoihinsa, mutta huolestuttavaa sen sijaan on käyttäytymis- ja vuorovaikutustaitojen muuttuminen.
Kevään 2013 arviointikyselyn tulokset – Opetus ja opetusjärjestelyt sekä käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidot tiivistelmäLataa
Kevään 2013 arviointikyselyn tulokset – Opetus ja opetusjärjestelyt sekä käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidot tuloksetLataa
Syksyn 2012 arviointikysely – Koulujen johtaminen
Syksyn 2012 arviointikyselyn kohteena oli koulujen johtaminen. Tämä kysely tehdään kolmen vuoden välein opetushenkilöstölle. Erityisen merkittävää tuloksissa on, että 87 % vastaajista kokee esimiehensä helposti tai erittäin helposti lähestyttäväksi.
Avoin palaute kohdistui muun muassa opettajien erityisosaamisen hyödyntämisen kehittämiseen sekä tiedottamisen ja avoimuuden tärkeyteen. Myös omaan rooliin työyhteisön rakentumisen kannalta kiinnitettiin huomiota. Merkittävää ja tärkeää on, että johtamisen myös halutaan näkyvän kouluyhteisössä. Se on osa laadullista ja kokonaisvaltaista koulun arjen hallintaa.
Lukuvuosi 2011-2012
Kevään 2012 arviointikysely – Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki sekä oppimisympäristö
Kevään 2012 arviointikyselyn koski oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tukea (vastaajina opettajat) sekä oppimisympäristöä ja siihen liittyvää tukea (oppilaat ja opettajat). Esimerkiksi turvallisuusasiat koettiin sekä opettajien että oppilaiden mielestä hyvin harjoitelluiksi.
Kevään 2012 arviointikyselyn tulokset – Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki sekä oppimisympäristöLataa
Lukuvuosi 2010-2011
Syksyn 2010 arviointikysely – Koulu työyhteisönä ja ilmapiiri
Syksyn 2010 arviointikyselyn tulokset kohdistuivat kouluun työyhteisönä ja sen ilmapiiriin. Opettajakokouksiin toivottiin aikaa yleiseen keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon. Koulutyössä vaikuttaminen myös vaihtelee: joissain kouluissa oppilaita on otettu mukaan vaikuttamiseen, mutta oppilaiden osallisuuden lisäämisessä on vielä tehtävää. Kokonaisuutena kyselyn vastaukset kertovat siitä, mitä perusopetuksessa tällä hetkellä tapahtuu: esimerkiksi erityistä tukea tarvitaan enenevässä määrin ja koulujen vaikutusmahdollisuutta halutaan kasvattaa. Koulujen omat tulokset kertovat tarkemmin sen, millaiset asiat kullakin koululla ovat pinnalla ja akuutteja. Rehtorin tehtävä on huolehtia koulukohtaisten tulosten huomioimisesta koulun arjessa. Alla kyselyn tuloksista julkinen kooste, jossa ei ole koulukohtaisia tietoja.
Lukuvuosi 2009-2010
Kevään 2010 arviointikyselyt
Johtajuus
Yli puolet vastaajista (51,04%) koki erittäin helpoksi lähestyä esimiestään ja yhteensä 86,65% vastaajista koki esimiehen lähestymisen erittäin helpoksi tai helpoksi. Tämä antaa hyvän lähtökohdan sujuvalle henkilöstön yhteistyölle. Naisten ja miesten näkemykset olivat hyvin samanlaisia ja samansuuntaisia. Suurin ero syntyi esimieheltä saadun palautteen osalta. Jopa 14,86 % naisista koki saavansa huonosti palautetta, kun vastaava miesten lukema oli 4,65%.
Oppimisprosessien ohjaus, käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidot
Opettajien vastaukset ovat tärkeitä tienviittoja sille, mikä on kasvatuksen asiantuntijan näkökulma tänä päivänä käyttäytymiseen ja oppimisprosessiin, sen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Oppilaiden kirjaamissa avoimissa palautteissa (491 kpl) on listattuna puolestaan paljon tärkeää, tämän hetken ja päivän koululaisen kokemaa arkea. Näiden pohjalta voidaan koulun arkea ja opetustoimintaa kehittää. Avoimia vastauksia emme saata julkisuuteen
Kevään 2010 arviointikyselyn tulokset – Oppimisprosessien ohjaus, käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidotLataa
Kevään 2010 arviointikyselyn tulokset – Oppimisprosessien ohjaus, käyttäytymis- ja vuorovaikutustaidot – oppilasvastausten grafiikkaLataa
Lukuvuosi 2008-2009
Kevään 2009 arviointikyselyt – Tukipalvelut ja oppimisympäristö
Kaikkia kouluja koskevana toteutettiin kevätlukukaudella 2009 oppimisympäristöä ja tukipalveluita koskeva kysely opettajille (oppimisympäristö ja tukipalvelut) sekä perusopetuksen vuosiluokkien 4-9 oppilaille (oppimisympäristö).
Lukuvuosi 2007-2008
Kevään 2008 arviointikyselyt – Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen
Huhti-toukokuussa 2008 toteutettiin kysely koulun henkilöstön kehittämisestä sekä koulusta työyhteisönä. Kyselyihin vastasi kunkin koulun opetushenkilöstö mukaan lukien koulunkäynninohjaajat.
Syksyn 2007 arviointikysely – Kodin ja koulun yhteistyö
Syksyllä 2007 toteutettiin kodin ja koulun yhteistyötä koskeva kysely henkilöstölle, vanhemmille ja perusopetuksen 4-9 luokkien oppilaille.
Lukuvuosi 2006-2007
Syksyn 2006 arviointikysely – Tukipalvelut ja koulujen oppimisympäristö
Lokakuussa 2006 toteutettiin Seinäjoen perusopetuksen tukipalveluita ja koulujen oppimisympäristöä koskeva kysely. Tukipalvelukyselyyn vastasivat opetushenkilöstö ja rehtorit. Oppimisympäristöä koskevaan kyselyyn vastasivat lisäksi vuosiluokkien 4-9 oppilaat.
Lukuvuosi 2005-2006
Syksyn 2005 arviointikysely – Asiakastyytyväisyys
Marraskuussa 2005 toteutettiin kaikille Seinäjoen peruskoululaisten vanhemmille asiakastyytyväisyyskysely yhteistyössä Edufin Oy:n kanssa. Kyselyyn tuli kaikkiaan 2224 vastausta. Alakoululaisten vanhemmista vastasi n. 60 %. Yläkoulujen osalta tulos oli vielä parempi, n. 70 %. Vanhemmilla oli myös mahdollisuus antaa koulun sisäiseen kehittämiseen tarkoitettua kirjallista palautetta haluamistaan asioista, mitä käytettiin varsin paljon.