Ympäristöministeriö on myöntänyt tukea Seinäjoen kaupungin Tarkenoo iliman palttoota ja rasoja-hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on Seinäjoen kaupungin omistamien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen huonelämpötilojen automaattisella pudottamisella käyttöaikojen ulkopuolella noin 2-3 asteella.

Hankkeen tarkoitus

Tarkenoo iliman palttoota ja rasoja hankkeen myötä tavoitellaan vähennyksiä energiankulutuksessa sekä kasvihuonekaasupäästöissä. Hankkeen muutosten kiinteistöautomaatioon arvioidaan vähentävän Seinäjoen vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä pysyvästi noin 500–1000 tCO₂. Tämä vähennys vastaa suuruusluokaltaan noin 250 omakotikiinteistön lämmityksestä aiheutuvia vuosittaisia CO₂ päästöjä. Hanke sai avustusta enimmäismäärän eli 70 000 € / 70 prosenttia hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista. Hanke käynnistyy toukokuussa 2021 ja toteutusta jatketaan marraskuuhun 2022 asti. 

Seinäjoki kuuluu Hiilineutraalien kuntien (HINKU) verkostoon ja on sitoutunut vähentämään CO2-päästöjään 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vähennystavoitteisiin pääseminen vaatii toimenpiteitä niin kaupungilta, yrityksiltä kuin asukkailtakin. Seinäjoki on sitoutunut lisäksi Kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS). Sopimuksella pyritään kaupunkiorganisaation energiatehokkuuden parantamiseen ja energiankäytön vähentämiseen, sisältäen myös uusiutuvan energian käytön lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä. Tarkenoo iliman palttoota ja rasoja-hanke on yksi monista tarpeellisista askelista, joita Seinäjoen kaupunki on ottanut päästäkseen kohti asettamiaan tavoitteita.

Hankkeen toteutus

Hankkeen lähtökohtana ovat käyttäjäystävällisyys, selkeä ja informatiivinen tiedotus sekä kiinteistöjen käyttäjien osallistaminen muutosprosessiin. Kohdekiinteistöjen muutokset toteutetaan mahdollisimman käyttäjäystävällisesti ja huomaamattomasti siten, että kiinteistön käyttäjät eivät itse huomaa eroa lämpötilassa tai ilmanlaadussa aikaisempaan. Kiinteistöautomaation päivityksen yhteydessä mahdolliset virheelliset säädöt automaatiossa korjataan, jolloin ilmanlaatu saattaa itseasiassa parantua monissa kohdekiinteistöissä.  

Alla olevan kuvaajan käyrät havainnollistavat muutokset kiinteistöautomaatiojärjestelmiin. Ylempi musta käyrä kuvaa kuinka kiinteistöautomaatio toimii tällä hetkellä käytännössä. Muutosten jälkeen kiinteistöautomaatio toimii sekä ylemmän, että alemman käyrän perusteella riippuen vuorokauden ajasta. 

Kiinteistöautomaation muutosten jälkeen kiinteistön käyttöaikoina automaation toiminta noudattaa normaaliin tapaan ylempää käyrää, kun taas käyttöaikojen ulkopuolella automaatio toimii alemman käyrän perusteella. Käyttöaikojen ulkopuolella lämmitysjärjestelmään johdetaan siis hieman viileämpää vettä, jolloin myös tilojen lämpötila laskee. Automaatiojärjestelmä nostaa tilojen lämpötilan kuitenkin ylemmän käyrän tasolle tilojen käyttöajan alkuun mennessä, jonka vuoksi kiinteistöjen käyttäjät eivät itse huomaa huoneilmassa mitään eroa aikaisempaan. Näillä uudistuksilla voidaan säästää merkittävästi kaupungin tilojen lämmityksessä ilman negatiivisia vaikutuksia tilojen käyttäjille.

kaavio 1. Patteriveden lämpötila (klikkaa suuremmaksi)

Kohdekiinteistöjen tilaa seurataan hankkeen aikana reaaliaikaisesti olosuhdemittauksilla sekä kiinteistöjen käyttäjiltä kerättävillä palautteilla. Hankkeessa järjestetään kiinteistöjen käyttäjille lisäksi mahdollisuus päästä seuraamaan kohdekiinteistöjen energiankulutusta ja sen muutoksia sekä niistä saatuja päästövähennyksiä. 

Kiinteistöjen lähtötilannetta kartoitetaan hankkeen alussa kyselyllä, johon kohdekiinteistöjen käyttäjät pääsevät vastaamaan tiedotteissa olevan QR-koodin tai nettilinkin välityksellä.

Hankkeen aikataulu

Hanke käynnistyy toukokuussa 2021 kohdekiinteistöjen käyttäjien tiedottamisella ja lähtötilanteen kartoituksella. Kiinteistöautomaation päivityksien käytännöntyö toteutetaan kesällä 2021 ennen lämmityskauden alkua. Lämmityskauden 2021 aikana muutoksia valvotaan ja optimoidaan saadun palautteen ja olosuhdemittauksien perusteella. 

kaavio 2. Hankkeen aikataulu

Lisätiedot:

Rintakallio Tero

kehitysinsinööri , Isännöinti

Ala-Luoma Marko

vt. valvomonesimies , Tekninen valvonta ja turvallisuuspalvelut