+
Tulosta
Etusivu
Etusivu » Tiedotteet » 2018 » Helmikuu » Alvar Aallon syntymästä 120 vuotta

Alvar Aallon syntymästä 120 vuotta

1.2.2018, klo 16:09

Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museoon on vapaa pääsy Aallon kunniaksi sunnuntaina 4.2. klo 12 ̵16.

Kuortaneella syntynyt arkkitehti Alvar Aalto (3.2.1898) perusti Jyväskylään vuonna 1923 oman arkkitehtuuritoimiston. Hän suunnitteli 1920-luvulla mm. Jyväskylän Työväentalon ja Muuramen kirkon, johon hän otti Italiasta vaikutteita. Turun kaudella hän loi funktionalismin klassikkonsa kuten Turun Sanomain toimitalon, Paimion parantolan ja Viipurin kirjaston, jotka rakennettiin 1930-luvulla. Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museona toimiva entinen Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talo on yksi Alvar Aallon nuoruuden läpimurtotöistä, joka valmistui v. 1926. Toinen läpimurtotyö oli Jyväskylän Työväenyhdistyksen talo, joka otettiin käyttöön v. 1925. Ne toivat hänelle uusia työtilauksia.

Nykyisin Suojeluskunta ja Lotta Svärd –museona toimiva Aallon suunnittelema Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talo oli yksi suojeluskuntajärjestön suurimmista rakennushankkeista 1920-luvulla. Se on poikkeuksellisen edustava ja hyvin säilynyt esimerkki järjestön arkkitehtuurista ja lukeutuu myös Aallon varhaistuotantoon Pohjanmaalla. Tyyliltään klassismia edustava kolmen rakennuksen ryhmä lainaa elementtejä myös pohjalaisesta rakennusperinteestä. Klassistisia piirteitä päärakennuksessa ovat mm. matala aumakatto leveine, koristellut räystäiden alapinnat ja julkisivun korinttilaistyyliä edustavat pilasterit. Valkoiseksi rapattu, matalampi piharakennus on pelkistetympi. Aalto tilasi alakerran puolipyöreän juhlasalin tuolit Italiasta, valitsi valaisimet itse ja teki puutarhasuunnitelman. Hän piirsi myös laululavan, joka jäi rakentamatta. Rakennusmestarit Isak Ruuskanen ja Anton Hakolan johtivat töitä, mutta muuten talo nousi paikallisin talkoovoimin. Talo vihittiin käyttöön helmikuussa 1926. Rakennusryhmä on suojeltu rakennussuojelulailla v. 2002 ja sitä on kunnostettu Museoviraston valvonnassa vähitellen.

Hänen varhainen suunnittelutyönsä on Alajärven nuorisoseurantalo (rakennettu 1920), joka on toiminut suojeluskuntatalonakin. 1920-luvulla Aalto suunnitteli klassismin hengessä runsaasti rakennuksia mm. Jyväskylään ja Alajärvelle. Myös Jyväskylän suojeluskuntatalo vuodelta 1929 on hänen käsialaansa. Villa Väinölä valmistui Alvarin veljen maanmittausinsinööri Väinö Aallon kodiksi Alajärven keskustaan vuonna 1926. Sen yläkertaan johtavaa portaikkoa koristavat antiikin henkiset joonialaispylväät. Aallon piirtämä Alajärven kunnansairaala valmistui 1928.

Ennen kaikkea puu oli Aallolle korvaamaton materiaali hänen pyrkiessään ihmisen ja luonnon harmoniaan. Aalto toteutti puusta myös orgaanista muotokieltä eli vapaita muotoja, joista esimerkkejä ovat Viipurin kirjaston luentosalin poimuilevassa katto ja vuodelta 1938 paviljonki Lapualle, joka oli kuin suurennettu Savoy-maljakko. Myöhemmin hän ryhtyi enemmän käyttämään myös muita materiaaleja kuten esimerkiksi punatiiltä v. 1952 valmistuneessa Säynätsalon kunnantalossa Jyväskylässä.
Klassismin tyylisuunnassa on eurooppalaista kulttuuriperintöä italialaisine vaikutteineen ja funktionalismissa jopa amerikkalaista demokratian ideaa. Hänen suunnittelemia rakennuksia on Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joten hän sivalsi voimakkaan jälkensä kansainväliseen arkkitehtuuriin.

Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskuksen arkkitehtikilpailut järjestettiin 1950-luvulla. Suomessa pyrittiin 1960-luvulla luomaan kaupunkeihin suurempia ja yhtenäisempiä kokonaisuuksia, joihin kuului tyypillisesti kaupungintalo, kirjasto, teatteri ja muita julkisia rakennuksia ja Seinäjoella myös Lakeuden risti -kirkko. Alvar Aallon kaupunkirakentamisen ihanne juontaa juurensa antiikista ja keskiajalta. Sen mukaan kaupunkikeskus koostuu ennen kaikkea julkisista paikoista sekä toreista ja puistoista, joissa kansalaiset pystyivät kokoontumaan. Kaupungin julkisten rakennusten muodostaman keskustan erottaminen yksityisestä ja kaupallisesta keskustasta toteutui ensin Seinäjoella (1958–1988), myöhemmin Rovaniemellä (1962–1988) ja Jyväskylässä (1964–1982).


Lue kommentointisäännöt ennen viestin kirjoittamista. Viestejä päivitetään ma─pe klo 8─15.45. Kaikki viestit tarkistetaan ennen julkaisua. Kommentteihin ei vastata.

Minkä värinen on mustikka?

Kommentit

Ei kommentteja