+
Tulosta
Etusivu

Lihavuus laskuun -ohjelma

Seinäjoen kaupungin lihavuus laskuun -ohjelman tavoitteet

Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun -ohjelman tavoitteena on, että entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen ja lihavuuteen liittyvät sairaudet saataisiin ehkäistyä myöhemmällä iällä.
Koko kaupungin yhteistyöhön perustuva Lihavuus laskuun -ohjelma jatkuu edelleen Seinäjoen kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueena vuosille 2016-2020.

Seinäjoen kaupunki käynnisti oman Lihavuus laskuun -ohjelman vuonna 2013. Ohjelma perustui kansalliseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjelmaan Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma vuosille 2012–2015. Seinäjoen kaupungin hyvinvointistrategian tavoitteisiin sisältyi tuolloin ylipainoisten ja lihavien lasten ja nuorten määrän vähentäminen, tupakoinnin vähentäminen, huumeiden käytön lisääntymisen pysäyttäminen ja tiiviin yhteiskuntarakenteen muodostaminen, joka huomioi asukkaiden tarpeet ja osallisuuden (Seinäjoen kaupungin hyvinvointikertomus vuosille 2013 -2016). Seinäjoen kaupungin hyvinvointistrategian tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja pitkäjännitteinen tavoitteellinen työ asukkaidensa hyvinvoinnin edistämiseksi.

Seinäjoen kaupunki on toteuttanut Lihavuus laskuun -ohjelmaa ilman lisärahoitusta tai -resursseja osana jokaisen toimialan perustyötä ja vuotuista budjettia. Ohjelman toteutusta ja tuloksia sekä asukkaiden hyvinvoinnin tilaa seurataan vuosittain hyvinvointikertomuksessa, jota hyödynnetään toimintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lihavuus laskuun -ohjelmaa koordinoi Seinäjoen kaupungin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö.

Ohjelman käynnistäjän terveyden edistämisen johtaja Oili Ylihärsilän (2015) mukaan tärkein syy ohjelman onnistumiselle ja saavutuksille on ollut perheiden tekemät muutokset elämäntavoissa ja pitkäjänteinen ja tavoitteellinen työskentely perheiden kanssa. Lisäksi kaikki kaupungin toimialat ovat sitoutuneet toteuttamaan ohjelmaa.

Lihavuus laskuun -ohjelman keskeiset teemat

    1. Seinäjoen kaupunki pyrkii aktiivisesti lisäämään hyvinvointia, kaventamaan hyvinvointieroja ja seuraa myös toimien vaikuttavuutta hyvinvointikertomuksen avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja lihavuuden ehkäisy huomioidaan kaikessa kunta- ja aluetason strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.
    2. Päättäjillä on käytettävissään ajantasaista tietoa tutkimuksista, tilastoista ja hyvistä käytännöistä.
    3. Ympäristö ja toimintakulttuuri ovat fyysiseen aktiivisuuteen edistäviä ja kannustavia.
    4. Kaikilla on mahdollisuus tehdä terveellisiä ruokavalintoja.
    5. Motivoivaa, osallistavaa ja voimaannuttavaa elintapaohjusta ja terveysseurantaa sekä tukea terveellisille valinnoille on tarjolla koko väestölle. Tavoitteena on, että lapset ja perheet ymmärtävät, että ylipaino on yhteydessä kaikkiin hyvinvoinnin ja terveyden osatekijöihin ja lapsuusiän ylipainolla on yhteyttä myös aikuisiän sairastuvuuteen. Perheet saavat oikea-aikaista tietoa ja palveluja, jotka tukevat terveellisiä elintapoja ja vastuunottoa perheen hyvinvoinnista.
    6. Ravitsemus-, liikunta- ja hoitosuositukset ja toimivat työtavat tunnetaan ja ne ovat käytössä.
    7. Terveyden edistäminen ja lihavuuden ehkäisy sisältyvät terveys-, opetus-, ravitsemus-, ja liikunta-alan perus- ja täydennyskoulutukseen ja toimintatapoihin.
    8. Yhteistyökumppanit verkottuvat ja sitoutuvat lihavuuden ehkäisyyn.
    9. Perheet ja yhteisöt osallistuvat lihavuuden ja ylipainon vähentämiseen tähtäävään ohjelmaan.

Ohjelman taustaa ja tulokset

Ylipaino ja lihavuus ovat kansallinen ongelma Suomessa. FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan kaksi miestä kolmesta (66 %) ja puolet naisista (46 %) ovat ylipainoisia. Lihavuus lisää sairastavuutta mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän ja verisuoni-tauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä useisiin syöpätyyppeihin. Lihavien henkilöiden terveysmenot on arvioitu olevan 25 % korkeammat kuin normaali-painoisten.

Kautiaisen ym. (2009) mukaan lasten ja nuorten lihavuus on lisääntynyt jopa kaksi- tai kolminkertaiseksi viimeisten vuosikymmenten. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 12–18-vuotiaiden ylipainoisuus on lähes kolminkertaistunut neljän viime vuosikymmenen aikana, myös lihavuuden vaikeusaste on kasvanut. Lasten ja leikki-ikäisten lihavuus on haaste yksilöille, perheille, yhteiskunnalle, lasten ja nuorten palveluille sekä yhteistoiminnalle. Ylipaino on yhteydessä kaikkiin hyvinvoinnin osatekijöihin ja lapsuusiän ylipainolla on yhteyttä myös aikuisiän sairastuvuuteen. Etelä-Pohjanmaalla herättiin myös ylipainon ja lihavuuden huolestuttavaan lisääntymiseen väestössä 1990-luvulta lähtien.


Kautiainen S, Koivisto AM, Koivusilta L, Lintonen T, Virtanen SM, Rimpelä A. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatr Obes 2009:4:360‐370.


Etelä-Pohjanmaa
• Etelä-Pohjanmaalla lasten ja nuorten lihavuuteen kiinnitettiin huomiota tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn toimeenpanohankkeen aikana vuosina 2003-2007. Tuolloin koottiin 19 kunnasta yli 11 000 peruskoululaisen painotilastot yhteen. Ylipaino ja lihavuus todettiin 23 prosentilla (n=2548) ja lihavaksi luokiteltiin 9 prosenttia oppilaista.
• Etelä-Pohjanmaalla peruskoulun 8. ja 9. luokilla ja lukioiden 1. ja 2. luokilla ylipainoisten tyttöjen osuus oli noussut kahdeksasta prosentista 14 prosenttiin ja poikien osuudet 16 prosentista 23 prosenttiin vuosina 1997-2013. Seurantajakson alussa lihavien poikien osuus oli alussa kaksi prosenttia ja lopussa viisi prosenttia.Tytöillä vastaava muutos oli yhdestä kahteen prosenttiin. (Kouluterveyskysely; Koivusilta, Hyytiä, Kivimäki, 2014). Vuosina 2010-2013 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ylipainon lisäys oli 3-4 %-yksikköä Etelä-Pohjanmaalla (Kuva 1. Ylipainon muutos vuosina 2010/11-2013 Suomessa, Kouluterveyskysely).

Koko Suomi
• Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan peruskoulun 8-9. luokan pojista 20 % ja tytöistä 13% oli ylipainoisia.
• Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan lukiolaisista pojista 18 % ja tytöistä 11 % ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista pojista 26 % ja tytöistä 17 % oli ylipainoisia.
• Kouluterveyskyselyn (2015) mukaan peruskoulun 8-9. luokan pojista 19 % ja tytöistä 13% on ylipainoisia.
• Kouluterveyskyselyn (2015) mukaan lukiolaisista pojista 18 % ja tytöistä 12 % ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista pojista 25 % ja tytöistä 19 % on ylipainoisia.


Kuva 1. Ylipainon muutos vuosina 2010/11-2013 Suomessa (Kouluterveyskysely)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoiman Kansallisen lihavuusohjelman 2012-2015 kohderyhmät olivat lasta odottavat perheet, alle kouluikäiset lapset (0-6-vuotiaat), alakouluikäiset (7-12-vuotiaat), nuoret (13-18-vuotiaat), aikuisväestö sekä korkean riskin väestö eli henkilöt, joilla on lihavuuteen liittyviä sairauksia, kuten diabetes tai niiden riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine. Ohjelman toisella kaudella 2016 -2018 keskitytään lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyyn, eri toimijoiden välisen yhteistyön tehostamiseen sekä terveyden tasa-arvon edistämiseen.

Ohjelman seurantamittarit

Seinäjoen kaupunki seuraa Lihavuus laskuun -ohjelman tavoitteiden toteutumista seuraavilla mittareilla vuosittain hyvinvointiraportissa:

  1. Ohjelmassa seurataan 1- ja 5-vuotiaiden sekä 1. ja 2. luokkalaisten painonkehitystä neuvolassa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Effica -tietojärjestelmän avulla.
  2. Tervehampaisten osuus % tarkastetuista Seinäjoella vuosina 2010-2015
  3. Imetysaktiivisuus 2 kk:n ja 6 kk:n iässä % äideistä Seinäjoella vuosina 2009-2015 (Effica)
  4. Kouluterveyskyselyn tulokset: Lasten ja nuorten ylipaino- ja lihavuus, ravitsemustottumukset ja liikunnan määrä.
  5. Lihavuus laskuun -ohjelman toimintamallien ja osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen kaupungin eri toimialoilla
    – terveyttä ja hyvinvointia edistävä toimintakulttuuri, osaaminen ja toimintaympäristö
    – seurantakyselyt 2013 ja 2016 kaupungin toimialoilla

Lihavuus laskuun -ohjelman toimintaprosessin kuvaus 2013-2020

2013 -2015 Tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet

Seinäjoen kaupungin lihavuus laskuun -ohjelma käynnistettiin alkukartoituksella ja sen pohjalta tehtiin joulukuussa 2013 toimintasuunnitelma ja toimenpide-ehdotukset kaupungin eri toimialoille. Kokonaistavoitteet olivat seuraavat:

  1. Lihavuuden ehkäisy ja hoito huomioidaan aikaisempaa tehokkaammin kaikissa terveydenhuollon palveluissa
    – Järjestettiin koulutusta ravitsemukseen, liikuntaan, painonhallintaan sekä syömishäiriöiden tunnistamiseen ja hoitoon liittyen.
    – Laadittiin hoitopolut tai toimintaohjeet ylipainoisten ja lihavien asiakkaiden / potilaiden tunnistamiseen ja hoitoon kaikkiin niihin yksiköihin, joista ne vielä puuttuivat.
    – Lihavuuden Käypä hoito -suosituksien noudattaminen.
    – Käynnistettiin painonhallintaryhmien toiminta.
  2. Edistetään terveellistä välipalatarjontaa ja liikunnallista toimintakulttuuria varhaiskasvatuksessa
  3. Minimoitiin makeat, rasvaiset tai suolaiset välipalat ja tavoitteena oli, että kaikki päiväkodit muuttivat toimintansa "karkittomiksi".
  4. Edistetään terveellistä kouluruokailua ja välipalatarjontaa
    – Ruokapalveluissa tehtiin kehittämistyötä ravitsemussuositusten mukaisten arterioiden ja välipalojen toteuttamiseksi. Ruokapalvelujen lounasruoka sai Sydänmerkin vuonna 2015.
    – Kouluruokailun kehittämistä varten perustettiin koulukohtainen yhteistyöryhmä, jossa oli myös oppilaiden edustus (niihin kouluihin, joista työryhmä puuttui).
  5. Edistetään ja tuetaan varhaiskasvatuksen ja koulun liikunnallista toimintakulttuuria istumista vähentäväksi ja fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa lisääväksi
    – Liikkuva koulu-ohjelman periaatteita ja toimivia ratkaisuja vietiin pilottikoulua laajemmin osaksi koulujen toimintaa.

2016 Tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet

2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteutettiin uusi seurantakysely helmikuussa 2016 kaupungin toimialoille. Kysely ulottui myös erikoissairaanhoitoon, oppilaitoksiin ja elintarviketeollisuuteen sekä yrityksiin, joista Seinäjoen kaupungin ruokapalvelut ostavat elintarvikkeita.Seurantakyselyn perusteella suunnitellaan ohjelman jatkotoimenpiteet ja koulutus. Ohjelmaa varten perustettiin keväällä 2016 ohjausryhmä.Tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa ohjelmasta ja sen vaikuttavuudesta. Vuosina 2016 -2020 jatkuu uuden toimintasuunnitelman toteutus.

Ohjausryhmän kokoonpano:

Ylilääkäri Tiina Perä Sosiaali- ja terveyskeskus
Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL - kansallisen lihavuusohjelman koordinaattori
Professori Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus - lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimushanke
Johtava hammaslääkäri Raija Poutanen Suun terveydenhuolto
Koulutuspäällikkö Tarja Svahn Fysioterapian tutkinto-ohjelma, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Varhaiskasvatusjohtaja Aija-Marita Näsänen Sivistyskeskus, varhaiskasvatus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Ulla Frantti-Malinen Sosiaali- ja terveyskeskus

Kaupungin eri toimialojen ja perheiden kanssa tehtävä yhteistyö lihavuusohjelmassa


Meillä on yhteinen tavoite vähentää lasten ja nuorten ylipainoa ja lihavuutta.


Kaupungin johto ja esimiehet
Johdon tehtävä on kaikkien kaupungin toimialojen sitouttaminen Lihavuus laskuun -ohjelmaan ja ohjelman seuranta hyvinvointikertomuksen avulla.


Lapsiperheet
Perheet ja yhteisöt osallistuvat hyvän elämän rakentamiseen. Vanhemmat ja lapset ymmärtävät, että ylipaino on yhteydessä kaikkiin hyvinvoinnin ja terveyden osatekijöihin ja lapsuusiän ylipainolla on yhteyttä myös aikuisiän sairastuvuuteen. Perheet saavat oikea-aikaista tietoa ja palveluja, jotka tukevat terveellisten elämäntapojen omaksumista ja vastuunottoa perheen hyvinvoinnista.


Sosiaali- ja terveyspalvelut
Suomalainen neuvolajärjestelmä tavoittaa 99,6 % lapsista. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toimivat lähipalveluna koulujen yhteydessä. Lapset ja perheet saavat yksilöllistä neuvontaa ja lasten kasvua ja kehitystä seurataan säännöllisesti äitiys- ja lastenneuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä suun terveydenhuollossa. Ammattilaiset hallitsevat ajantasaiset ravitsemus- ja liikuntasuositukset sekä toimivat hoitopolut lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa. Monialaiset perhepalvelukeskukset toimivat lasten ja perheiden tukena (Sokkeli ja Pilari).


Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksen pedagoginen suunnittelu lähtee liikunnallisista näkökulmista (leikit, ulkoilut, metsäretket). Terveellinen ruoka (Sydänmerkki) päiväkodeissa kannustaa perheitä toteuttamaan terveellistä ruokailua myös kotona. Makeisten ja virvoitusjuomien tuominen päiväkoteihin on kielletty. Vanhemmuutta tuetaan mm. kannustamalla perheitä yhteiseen tekemiseen – "Lisää liikuntaa ja vähemmän ruutuaikaa!"


Koulut ja oppilaitokset
Opetussisällöt tukevat terveellisiä elintapoja ja liikkuminen on osa luontaista koulupäivää. Seinäjoen kaupungin perusopetus on noudattanut valtakunnallista Liikkuva koulu -ohjelmaa vuodesta 2012 alkaen (esim. aktiiviset oppitunnit, seisomapulpetit, välituntiliikunta). Ensi syksynä 24/27 koulussa toteutetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa. Vuonna 2015 saatiin perusopetuksen ja liikuntapalvelujen yhteinen liikuntakoordinaattori kouluun edistämään liikkumista kouluissa. Sydänterveellinen kouluruokailu on myös pedagoginen tapahtuma. Ylä- ja alakouluihin on perustettu kouluruokailutoimikuntia, joissa on myös oppilaiden edustus. Koulupihoista rakennetaan lähiliikuntapaikkoja.


Nuorisopalvelut
Nuorisopalvelujen tehtävä on harrastus- ja toimintamahdollisuuksien järjestäminen alle 29-vuotiaille nuorille: Nuorten elämänhallinnan tukeminen ja toiminnallinen nuorisokulttuuri. Etsivän nuorisotyön avulla saavutetaan "pudokkaita" nuoria, joita voidaan kannustaa harrastuksiin ja liikuntapalvelujen käyttöön.


Ruokapalvelut
Ruokapalvelut toteuttavat kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ravitsemussuositusten mukaista ruokailua ja tuottavat päivittäin yli 11 000 sydänterveellistä lounasta (Sydänmerkki 2015). Koulujen, varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelujen yhteistyöryhmät edistävät ravitsemussuositusten mukaista ruokailua. Välipalatarjoilussa on kiinnitetty huomiota sokerin vähentämiseen. Hankinnoissa elintarvikkeille on asetettu tarkat suola-, sokeri-, rasva- ja kuitukriteerit.


Liikuntapalvelut
Tavoitteena on kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja terveyttä edistävän liikunnan olosuhteiden ja edellytysten parantaminen. Kaupungin liikuntastrategia ja liikuntapaikkojen suunnittelu tehdään tiiviissä yhteistyössä kaupunkilaisten ja kaupungin toimijoiden kanssa. Myös esteettömiä liikuntamahdollisuuksia tarjotaan. Liikuntakerhotoimintaa järjestetään seuratoiminnan ulkopuolella oleville. Uimaopetus, kuntosaliopastus, erityisryhmien liikunta ja liikuntaseurayhteistyö ns. "lajinmaistatuskerhot" rohkaisevat lasta oman lajin löytämiseen.


Kunnallistekniikka
Kunnallistekniikan tehtävä on liikuntapaikkojen suunnittelu ja ylläpito – koulujen ja päiväkotien piha-alueiden rakentaminen liikkumiseen kannustaviksi sekä myös liikuntaesteisten liikuntapaikkojen ylläpitäminen.


Kaavoitus ja maankäyttö
Kaavoituksen ja maankäytön lähtökohtana on asukaslähtöinen kaupunkisuunnittelu ja yhdyskuntarakenne sekä fyysiseen aktiivisuuteen kannustava ympäristö.


Kolmas sektori ja seurakunnat
Järjestöt osallistuvat hyvinvoinnin rakentamiseen esim. Sydänliitto, Diabetesliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL), Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, liikunta- ja urheiluseurat sekä seurakuntien ryhmätoiminta ja perhepalvelut.


Kulttuuripalvelut, kirjasto ja kansalaisopisto
Tavoitteena on luovuuden ja aktiivisuuden lisääminen sekä jalkautuminen erilaisiin tapahtumiin ja harrastuksiin. Kaupunki tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia eri- ikäisille sekä sivistävää, osallistavaa ja yhteisöllistä toimintaa ja aktivoi "sohvaperunoita".


Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö
Seinäjoen kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikön tehtävä on ohjelman koordinointi ja suunnittelu. Tehtävänä on myös yhteistyöverkostojen ja osaamisen ylläpitäminen sekä tiedottaminen. Ohjelmalle on perustettu ohjausryhmä vuonna 2016. Tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa ohjelmasta ja sen vaikuttavuudesta.


Tulokset

Määrätietoinen työ Seinäjoella lasten lihavuuden ehkäisyssä on saanut aikaan merkittäviä tuloksia. Ohjelmassa seurataan 1- ja 5-vuotiaiden sekä 1. ja 2. luokkalaisten painonkehitystä neuvolassa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Effica -tietojärjestelmän avulla.
Vuonna 2009 lähes joka viides (17 %) viisivuotias lapsi oli ylipainoinen tai lihava Seinäjoella. Vuonna 2015 vain yksi kymmenestä (10,1 %) viisivuotiaasta lapsesta oli ylipainoinen tai lihava (Effica). Myös ala-kouluikäisten suotuisa painonkehitys on jatkunut. Vuonna 2011 14 % 1.luokkalaisista ja 16,1 % 5. luokkalaisista ikäluokastaan oli ylipainoisia tai lihavia. Neljä vuotta myöhemmin 8,7 % 1. luokkalaisista ja 8,2 % 5. luokkalaisista oli ylipainoisia tai lihavia (kuva 2).

Neuvoloissa seurataan äitien imetysaktiivisuutta. Tutkimusten mukaan imettäminen suojaa lasta ylipainolta ja lihavuudelta sekä vähentää aikuisiän valtimotautien riskiä. Seurantajakson aikana imetysaktiivisuus on lisääntynyt Seinäjoella hieman 2 kk ja 6 kk iässä. Ei lainkaan imettävien -osuus on kääntynyt laskuun vuonna 2015 molemmissa ikäluokissa (kuva 3 ja 4).

Pikkulapsiperheiden myönteiset elintapojen muutokset näkyvät myös hammasterveydessä. Tervehampaisten osuutta seurataan d/D-indeksillä (=paikkausta vaativa reikiintynyt hammas). Yhä useammalla alle 14-vuotiaalla lapsella todetaan terveet hampaat. Tervehampaisten määrän kasvu tarkastetuista vuosina 2010-2015 on esitetty kuvassa 5. Hampaiden reikiintymiseen vaikuttaa myös niiden hoito. Suun terveydenhuollossa kysyttiin ja tilastoitiin 4753 potilaan kohdalla hampaiden harjaustiheys vuonna 2015. Suun terveydenhuollon asiakkaista 64 % ilmoitti harjaavansa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä. 2 % ilmoitti pesevänsä harvemmin kuin päivittäin.

Ylipaino ja lihavuus ovat yhä edelleen ongelmia Etelä-Pohjanmaalla ja haasteena on ulottaa lihavuuden vähentämiseen tähtäävän työn hyvät vaikutukset myös vanhempiin ikäluokkiin. Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun -ohjelma on saanut kansainvälistä huomiota osakseen. Seinäjoen mallin mukaan käynnistyy vuonna 2016 Etelä-Korean Soulissa koululaisten lihavuus laskuun -ohjelma (Seoul Metropolitan Government SMG). Hyvät tulokset ja kansainvälinen kiinnostus ohjelmaamme kohtaan kannustavat Seinäjoen kaupunkia, työntekijöitä, lapsia ja vanhempia jatkamaan työtä yhdessä.


Kuva 2. Ylipainoisten ja lihavien lasten osuus (%) ikäluokastaan Seinäjoella vuosina 2009-2015 (Effica)



Kuva 3. Imetysaktiivisuus 2 kk:n iässä % äideistä Seinäjoella vuosina 2009-2015


Kuva 4. Imetysaktiivisuus 6 kk:n iässä % äideistä Seinäjoella vuosina 2009-2015


Kuva 5. Tervehampaisten osuus (%) tarkastetuista vuosina 2010-2015 Seinäjoella


Opiskelijat

Seinäjoen kaupunki tarjoaa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille monia mahdollisuuksia työpaikalla tapahtuvaan harjoitteluun ja opinnäytetöiden tekemiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tai Seinäjoen kaupungin lihavuus laskuun -ohjelmaan liittyvistä opinnäytetöistä voi ottaa yhteyttä hyvinvointikoordinaattoriin (yhteystiedot alla).

In English (pdf, 0.8 Mt)

Yhteystiedot

Ulla Frantti-Malinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori
Coordinator of Health and Welfare Promotion
SEINÄJOEN KAUPUNKI
050 566 2738 Mob. +358 50 566 2738
06 425 8081 Tel. +358 6 425 8081
ulla.frantti-malinen@seinajoki.fi

Lihavuus laskuun -ohjelman esite (pdf, 0.83 Mt)