+
Tulosta
Etusivu

Kysy kaupungilta

Seinäjoen kaupungin virkamiehet vastaavat kuntalaisten esittämiin kaupungin asioita koskeviin kysymyksiin. Henkilökohtaisiin, yksityiskohtaisiin tai pitkiin kysymyksiin ei ole www-sivulla mahdollista vastata. Jatkokysymyksissä kysyjä voi ottaa yhteyttä suoraan vastaajaan. Oikeasta reunasta löytyvällä hakutoiminnolla on mahdollista etsiä aiemmin esitettyjä kysymyksiä.

Lähetä kysymys

Areenan parkkipaikka ja Tiedekatu

Katu- ja liikennesuunnitteluVille (03.12.2013, klo 10:33)

Tiedekadun ja areenan parkkipaikan risteyksen etuajo-oikeussäännöt tuntuvat olevan monelle epäselviä. Parkkipaikalta tulevat olettavat, että risteyksessä pätee tasa-arvoisen risteyksen säännöt, ja toiset tulkitsevat, että Tiedekadulla on etuajo-oikeus.

Risteyksessä on kolissut monta kertaa, ja käsittääkseni tapauksissa tilanteet on tulkittu Tiedekatua ajavan eduksi.

Eikö asialle voisi tehdä jotain, laittaa risteykseen kolmio, tms.? Ainakin parkkimittarit tuli alueelle ennätyajassa, joten luulisi tämänkin onnistuvan.

Kari Havunen, kaupungininsinööri (04.02.2014, klo 15:42)

Tilanne on ollut tosiaan hieman epäselvä ja risteykseen on asennettu kärkikolmio P - alueelta saapuville.

Koiran kanssa ulkoilu pururadalla

Vapaa-aika ja liikuntaPikkukoira (30.11.2013, klo 22:11)

Ulkoilemme tavallisesti koiramme kanssa hyllykallion pururadalla ja näin talven tullen joudumme siirtymään jonnekkin muualle. Kyrköskärven pururadalla on ilmeisesti sallittua kävellä ainakin jollain alueella? Olisiko mahdollista nähdä joku kartta missä olisi selkeästi merkattu millä alueella saa kävellä koiran kanssa. Myös muut ehdotukset koiran kanssa ulkoiluun on tervetulleita.

Anne Kotila, liikuntatoimenjohtaja (17.12.2013, klo 14:55)

Koirien kanssa voi ulkoilla muuna kuin talvikautena kuntoradoilla niin että pidetään koira kytkettynä. Talvella latuaikana kuntoreitit ovat hiihtoon varattuja eli kävely latualueella on kielletty. Latureitillä koiran kanssa liikkuminen kävellen on erittäin vaarallista! Seinäjoella on hyvin paljon hoidettuja kevyen liikenteen reittejä jotka ovat hyviä talviulkoiluun: myös kävellen koiran kanssa. Kevyen liikenteen reiteillä on talvikunnossapito: aurataan ja hiekoitetaan tarvittaessa. Jos ei ole talvikunnossapitoa on ne merkitty kyltein. Näitä reittejä on useita myös puistojen yhteydessä mm. keskustassa jokirantareitti Uimahalli-Urheilutlaon takana.
Kyrkösjärven ympäri keirtää reitti joka talvelle latukaudella tehdään latureitiksi. Osa tästä reitistä väli: Sairaala-SeVo:n voimalaitos on ohjattu koiraladuksi: hiihto koiran kanssa sallittu. Ns. koiralatuja on myös Honkakylässä Töhtitornin vierestä. Lisätietoja on liikuntapalveluiden nettisivulla www. seinajoki.fi/liikunta.
Liikunta koiran kanssa lenkkeillen on mitä parasta ulkoilua! Hyviä lenkkihetkiä ja Hyvää Joulun aikaa!

Viestintästrategia

HallintoKiinnostunut (10.12.2013, klo 14:14)

Onko Seinäjoen kaupungilla kirjallista viestintästrategiaa? Jos on, miksi sitä ei ole saatavilla netistä?

Anu Männikkö, Viestintäpäällikkö (10.12.2013, klo 14:26)

Valmistelemme markkinointiviestintäyksikössä parhaillaan uusia viestintälinjauksia, jotka valmistuvat ensi vuoden alkupuolella. Linjaukset löytyvät siis ensi vuoden puolella myös viestinnän verkkosivuilta.

Leikkipuistojen huolto talvisin

Puistot ja viheralueetLastenkin ehdoilla (28.11.2013, klo 11:42)

Haluan perustelut sille, miksi kaupunki ei huolla leikkipuistoja talvella, johon kuuluisi liukkauden torjunta ja auraus, esimerkiksi auraus rinki ympäri tyyliin, jos ei muuta, niinkuin joissakin puistoissa hienosti tehdäänkin, nyt vain esimerkiksi aurankadun päässä oleva puisto kaipaisi toimia .Perhepäivähoitajien toimenkuvaan esimerkiksi kuuluu monipuolinen ulkoilu ja toiminta muutenkin ,joka on ympärivuotista, eikä ammatillisestikaan ajateltuna ole
kohdallaan,koska rajoittava tekijä on hangen paksuus ja liukkaus. Samoin tämä koskee muita lasten toimia leikkipuistoissa.

Hannu Ojanen, Kaupunginpuutarhuri (09.12.2013, klo 10:52)

Puistotoimi talvikunnossapitää keskeisempiä puistokäytäviä auraten ja liukkautta torjuen. Meillä ei talvikunnossapidetä
leikkipaikkoja (yleinen tapa koko maassa). Perusteluna ongelmallinen talvikausi, eikä ole määrärahoja ja resursseja
toimintaan, joka takaisi päivittäisen turvallisuuden leikkipaikoilla. Auraamme muutamien leikkipaikkojen läpi, myös Aurapuiston.

Suojatie puuttuu

Katu- ja liikennesuunnitteluäiti (26.11.2013, klo 11:33)

Voisimmeko saada suojatien Herralankatu 25A kohdalle, jotta kadun voi ylittää lasten kanssa turvallisesti?? Tällä hetkellä autot eivät päästä asukkaista menemään koteihinsa, kun suojatietä ei ole olemassa.

Keijo Kaistila, Suunnittelupäällikkö (28.11.2013, klo 09:06)

Laitetaan tämä harkintaan. Periaatteessa tonttikohtaisia suojateitä ei pitäisi tehdä, koska silloin syntyy kirjava käytäntö suojateistä. Suojateitä tulisi pääsääntöisesti rakentaa vain katuliittymien yhteyteen ja sivuilta tulevien kevyen liikenteen raittien ylityskohtiin. Tällaisia on mm. puistojen kohdalla. Tonttikohtaisia suojateitä on toki rakennettu sellaisiin kohtiin, joissa kulkijoita on paljon ja lähellä ei ole soveltuvaa suojatietä.
Kadunhan saa jalan ja pyörällä ylittää, jos suojatietä tai pyörätien jatketta ei lähettyvillä ole. Silloin on kylläkin autoilla etuajo-oikeus.

Liikennevalot

Katu- ja liikennesuunnitteluFillaristi (04.11.2013, klo 10:43)

Koulupäivän aikana pyöräilijöille vaihtuvat liikennevalot automaattisesti. Muuna aikana pitää nappia painamalla varata vihreät valot. Miksi valot ei toimi aina automaattisesti ? Pyöräilen töihin ja olen todennut sen suurena puutteena, kun joskus menee koko valokierros ohi, kun myöhästyit sekunnin. Automaattisella vaihtumisella kaupunki palvelisi meitä pyöräilijöitä, jos olette pyöräilyn ystäviä.

Keijo Kaistila, Suunnittelupäällikkö (28.11.2013, klo 09:04)

Tämä koskee myös jalankulkijoita. Napilla kerrotaan valoja ohjaavalle keskukselle, että tarvitaan vihreää valoa. Risteyksen liikennetilanteen mukaan kulkuvuoro jokaiselle järjestetään ”kierron” oikeassa vaiheessa, minkä vuoksi odotus on joskus pitkä. Autoilla nappia ei ole, vaan asfaltissa olevat tunnistimet hoitavat saman tehtävän. Kevyttä liikennettä ei kyetä tunnistimin riittävällä varmuudella havaitsemaa, joten on käytettävä nappia. On mahdollista, että ruuhka-aikoina kulkuvuoro järjestyy automaattisesti nappia painamattakin, mikäli ajoneuvoja risteykseen on tulossa useilta suunnilta.

Saanko ohjattua omat veroni oikeasti tärkeisiin asioihin?

Vapaa-aika ja liikuntaEnsin kivijalka, sitten ylellisyydet (19.11.2013, klo 11:13)

Olisiko joku tapa, millä saisin oman tuloveronkorotukseni ohjattua terveydenhuoltoon, olisin ennemmin mukana niissä talkoissa kuin stadiontalkoissa? Haluaisin ennemmin olla mukana siinä, että kaupungin työntekijät saavat asianmukaiset ja lakisääteiset palkkansa ja lomansa, kuin että jalkapalloilijoille rakennetaan stadioni ennen kuin ovat edes näyttäneet, pysyvätkö siellä Veikkausliigassa... Hyvähän se on, että on harrastusmahdollisuuksia, mutta eikö ensin pitäisi rakentaa kivijalka ja vasta sitten lisätä muita ylellisyyksiä?

Aaro Honkola, Rahoitusjohtaja (28.11.2013, klo 09:01)

Valitettavasti kansalainen ei voi valita mihin juuri hänen kunnallisveronsa kohdistuvat. Vaaleissa valitut luottamushenkilöt tekevät linjaukset siitä, mihin kaupungin rahat käytetään.

Koiraverolla siivouskuluja maksuun.

Katujen kunnossapitoPyöräillen huomioitua (18.11.2013, klo 11:27)

Miksi Kuortaneentiellä St 1 kohdalla pyörätiellä on ollut huomioni mukaan 2 kk koiranjätepussit maassa hajakkaan? Myös seuraava roskis kaupunkiin päin on hajallaan maassa. Usein myös lasinsirut makaavat kaduilla monien viikkojen ajan, esim. hotelli Lakeuden kohdalla kesäaikaan. Maatuminen ei ole mikään vastaus, Ennen maatumista voi hyvinkin esim. zoonoosit tarttua.

Reijo Vaisto, Kunnossapitopäällikkö (26.11.2013, klo 15:03)

Kyseiset roska-astiat ovat yksityisen yrittäjän omaisuutta ja hoidossa. Olemme välittäneet viestisi hänelle.Yrittäjä hoitaa tyhjäykset oma-aloitteisesti.Katualueella olevat roskat, lasinsirut ym. kuuluvat kiinteistöjen puhtaanapidon piiriin puoleenväliin katua.Lasinsirut korjattiin käytävältä ennen lumen tuloa.

Kuivana sateella

Joukkoliikennekastunut (11.11.2013, klo 10:44)

Koskahan bussin käyttäjille saataisiin lisää sadekatoksia? Ainakin linjan 6 varrella on lukuisia pysäkkejä paljaan taivaan alla. Ja vastaavasti esim. Kasperissa on useita katoksia, joiden kautta bussit eivät enää kulje.

Voitaisiinko nämä käyttämättömät katokset siirtää nykyisen reitin pysäkeille - ei tarvisisi edes tehdä uusia, mutta saataisiin nämäkin käyttöön?

Juha Kokko, Logistiikkapäällikkö (11.11.2013, klo 13:08)

Olemme parasta aikaa päivittämässä pysäkkitietoja järjestelmäämme. Kun päivitystyö on valmis, kartoitamme yhdessä liikennöitsijöiden kanssa tärkeimmät pysäkit. Nämä matkustajamääriltään suurimmat pysäkit varustetaan määrärahojen puitteissa katoksin.
Kasperissa olevat katokset ovat tulossa jälleen käyttöön vuoden vaihteen jälkeen. Tästä syystä ko. katoksia ei ole siirretty nykyisten reittien pysäkeille.

Päällystereiät umpeen nopeammin

Katujen kunnossapitokuopat ei kivoja pimeällä (05.11.2013, klo 11:22)

Rautatiekadulla oli Metsolantien risteyksessä kevyen liikenteen väylä viikkotolkulla piikattuna auki. Jokunen aika sitten se lopulta päällystettiin, kiitos siitä. Mutta nyt sitten Metsolantiehen piikattiin uusi, vähän pienempi aukko. Odotetaan varmaan taas viikkoja, ennen kuin se asfaltoidaan.

Kysymys kuuluu, ovatko kyseiset kohteet jotenkin eri instanssien hallitsemia? Eli katua hoitaa osasto X ja kevyen liikenteen väylää osasto Z. Jos näin on, voisi varmaan skarpata osastojen kesken tiedonvälityksessä, ettei koneita, porukoita ym . tarvitse rahdata samaan kohtaan useita kertoja. Vielä pahempaa on kyllä, jos sama instanssi hoitaa molempia - silloin suunnitelmallisuus on täysin kadoksissa.

Reijo Vaisto, Kunnossapitopäällikkö (11.11.2013, klo 09:28)

Kiitos kysymyksestä.Kyseiset alueet ovat Seinäjoen Vesi Oy:n saneerauskohteita.Risteyksessä oleva paikka ja Metsolantien varrella olevat asuntokadut paikattiin samalla kertaa.Myöhemmin vaurioituneet sulkuventtiilit Metsolantiellä korjattiin jälkitöinä loppu- syksystä.Seinäjoen Vesi Oy toimittaa paikkauskohteista listan Lemminkäinen Infra Oy;lle , joka kerää myös muilta tilaajilta kohdelistat (esim Anvia, Seinäjoen Energia ym.) ja Lemminkäinen tekee asfalttipaikat alueittain.Valvonta töistä kuuluu kaupungille.

Valtuuston kokoukset netissä

HallintoMumma (30.10.2013, klo 14:56)

Onko kaupunginvaltuuston kokoukset nähtävissä jälkikäteen verkossa? Mistähän ne uusilla sivuilla mahdollisesti löytyvät?

Anu Männikkö, Viestintäpäällikkö (06.11.2013, klo 07:45)

Kaupunginvaltuuston kokouksia voi katsoa jälkikäteen verkossa pykälä kerrallaan osoitteessa

http://www.seinajoki.fi/seinajoenkaupunki/paatoksenteko/valtuusto/valtuustonkokouksetverkossa.html

Roskapöntöt

Katu- ja liikennesuunnitteluKarkkipaperit ja koirankakat pois teiden varsilta (13.10.2013, klo 22:07)

Hei,milloin saadaan roskiksia Kasperiin?Jukolanviita,Marjaviita,Lintuviita,puistopolku joka kulkee Toukolanpuiston koululle täysin ilman roskiksia,miksi?Koiranulkoiluttajana niitä roskiksia kyllä kaipaa.Uudella Hallilanvuoren alueellakaan ei roskiksia kyllä näy.

Hannu Ojanen, Kaupunginpuutarhuri (06.11.2013, klo 07:39)

Puistoihin ja puistokäytävien varsille on asennettu Kasperissa ja Hallilanvuoren alueella roska-astiat. Katujen varsille asennetaan rajoitetusti roska-astioita säästösyiden johdosta.

Koirankakka tarroja on saatavissa kaupungin infopisteeltä, joita yksityiset voivat asentaa pientalojen sekä taloyhtiöiden omistamiin
roska-astioihin omistajan luvalla.

Laduttaako vaiko ottaako syyt?

Vapaa-aika ja liikuntaPerheen isä (15.10.2013, klo 00:29)

Tullaanko latuja vetämään Kyrkösjärvelle taas kokonaan ympäri ämpäri? Viime vuonna myös tieosuus oli ladutettu aina perälle saakka ja siitä eteen päin. Tämä esti mm. useamman lapsiperheen pääsyn läheiselle kodalle. Pienet kun eivät vielä jaksa suksilla pötkiä kovinkaan paljoa (saatika 1v. ikäinen). Valitettavaa oli, että oikein pienten lapsiperheiden käynti kaupungin päädyllä olevalla kodalla oli estetty laduilla. Nämä ladut kun olivat vielä "ei kävelylle" suunnattuja. Tämä pisti suututtamaan, sillä jokaisella ei ole mahdollista hiihtäen lähteä kodalle (tai toiselle puolen järveä). Tehkää edes ladun viereen pieni reitti, josta voisi vaikka lapsia viedä pulkalla kodalle saakka.

Anne Kotila, liikuntatoimenjohtaja (23.10.2013, klo 10:29)

Talven ja lumen tullessa latuja ajetaan liikuntapalveluiden kunnossapitoluokituksen mukaan. Ensin valaistut kuntoradat ja niistä keskeisemmät: Jouppilanvuoren, Hallilanvuoren ja Hyllykallion kuntoradat. Alueittain myös lumitilanteen mukaan muut valaistut kuntoradat. Valaisemattomat ja ns. luontoreitit ajetaan talvella laduiksi kun lumitilanne ja sää on sopiva. Kevättä kohden pyritään saamaan lisää latuverkostoa auki kun päivävalo on pidempi ja sää houkuttelee hiihtämään! Kyrkösjärven ympäri keirtävä reitti on myös suosittu latureittinä ja avataan säiden salliessa. Kyrkösjärven uimarannalta jatkuva tieosuus muuttuu talviaikaan laduksi ja tietä ei siis aurata. Ladun tullessa kovaksi on liikkuminen siinä mahdollista pulkkaa vetäen Järvilaavulle huomioiden muut hiihtäjät. Esteettömän reitin varrella on laavu ja kota ja sinne voi mennä kävellen myös talvella. Laduista ja kodista löytyy karttoja mm. www.seinajoki.fi/liikunta tai www.elamysliikunta.fi.
Toivokaamme hyvää lumista liikuntatalvea!

KIertoliittymien turvallisuus

Katu- ja liikennesuunnitteluTurvallista liikennettä (10.10.2013, klo 09:58)

On erittäin hyvä asia, että Jouppiin rakennettiin kiertoliittymät, myöskin se toinen, jossa tapahtui kolareita tuon tuostakin. Kiitos kiertoliittymien hyvästä toteutuksesta.
On kuitenkin joukossa kiertoliittymiä, jotka eivät ole turvallisia siitä syystä, että kiertoliittymien keskialueet on maisemoitu korkeiksi kummuiksi maa-aineksilla, ja kaiken kukkuraksi istututettu (sinänsä hienoa) kasvillisuutta vielä mullan päälle, niin on aivan selvää, että matalat henkilöautot jäävät korkean keskialueen katveeseen, kun jalankulkijat, pyöräilijät ym. ylittävät kiertoliittymien ympärillä olevia suojateitä, lapsia unohtamatta . Tämä ennenmainittu yhtälö tekee kiertoliittymienkin suojatiet erittäin vaaralliseksi ylittää. Yksi vaarallinen esimerkki on Hyllykalliolla.
Kysymys : Onko asiaan tarkoitus kiinnittää huomiota ja millä tavalla ?

Kari Havunen, kaupungininsinööri (18.10.2013, klo 15:26)

Kiertoliittymät on havaittu toimiviksi ja turvallisiksi ratkaisuiksi erityisesti verrattuna normaaliin nelihaararisteykseen. Kiertoliittymiä on viime vuosina rakennuuttu mm. liikenneturvallisuuden kannalta hankalimpiin paikkoihin ja saatu hyviä tuloksia. Kiertoliittymän koon määrittelee paljolti käytössä oleva tila. Meilläkin Seinäjoella on hyvin erikokoisia kiertoliittymiä.

Kiertoliittymän suunnittelulle on olemassa ohjeet, joissa on määritetty vaadittavat näkemäalueet. Ohjeissa sanotaan muun muassa, että kiertoliittymään tultaessa täytyy näkyä vähintään edellinen liittymähaara. Myös suojateille tulee olla riittävät näkemät, koska kiertoliittymään tultaessa ja sieltä poistuttaessa ajoneuvo on velvollinen väistämään risteävällä suojatiellä kulkevia. Ohjeissa ei ole vaatimuksia näkemistä kiertoliittymän yli. Kiertoliittymän keskellä oleva kasvilisuus tai muu maastosta kohoava rakennelma muodostaa optisen ohjauksen kiertoliittymään saavuttaessa ja "varoittaa" saapumisesta kiertoliittymään, koska näkemä kiertoliittymän yli katkeaa. Kiertoliittymän keskelle sijoittavien rakennelmien väritykseen, heijastuksiin ja valaistukseen on omat ohjeensa.

Hevoskorventien etuajo-oikeus

Katu- ja liikennesuunnitteluHuoli autoilijoista (08.10.2013, klo 16:52)

Kertunlaakson Hevoskorventien liikenne on kasvanut asutuksen kasvun takia. Esim. Riekonpolulta, Teerenpolulta, Juhaninkadulta ja Vuokonkadulta tulevilla on etuajo-oikeus Hevoskorventielle, mikä on tuonut monia "lähellä piti" tilanteita autoilijoille. Vertauksena Hevoskorventielle on Kertunlaaksontie paljon turvallisempi tie autoilijoille. Eli onko Hevoskorventien varressa oleviin tienristeyksiin tulossa "väistämisvelvollisuus risteyksessä"-kylttejä tai muita etuajo-oikeuteen liittyviä muutoksia?

Kari Havunen, Kaupungininsinööri (18.10.2013, klo 15:02)

Seinäjoen kaupungin asuntoalueillä on käytäntö, että tonttikadut ja alueen kokoojakadut ovat etuajo-oikeussuhteiltaan samanarvoisia ja kokoojakaduilla on sama nopeusrajoitus kuin asuntokaduilla eli 40 km/h tai 30 km/h. Tämän on huomattu rajoittavan kokoojakadun nopeuksia ja käytäntö ainakin poliisin tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien perusteella on toiminut hyvin. Pääkadut ja niin sanotut pääkokoojakadut ovat etuajo-oikeutettuja ja niillä on pääsääntöisesti nopeusrajoitus 50 km/h. Hevoskorventie on toistaiseksi luokiteltu normaaliksi kokoojakaduksi nopeusrajoituksineen, väistämisjärjestelyineen ja töyssyineen.

Ohitustie asuinalueella

Katu- ja liikennesuunnitteluRollaattorikansa vaarassa (08.10.2013, klo 13:01)

Vuorenmaanrinteen (Hanneksenrinne-Koskenalantie) liikenne kulkee asuinalueen läpi ja on vilkasta. Tietä käytetään ohitustienä. Iltapäivällä keskussairaalasta purkautuu jatkuva jono autoja tielle. Nopeudet tiellä ovat korkeampia, kuin 30 km/t. Onko suunnitteilla mitään asuinalueen rauhoittamiseksi? Korotettua suojatietä, tai jotakin muuta?

Kari Havunen, Kaupungininsinööri (18.10.2013, klo 14:43)

Vuorenmaanrinteellä on ollut tänä syksynä poikkeuksellisen paljon liikennettä, koska Huhtalatien / Koskenalantien risteyksessä on tehty katutöitä ja risteystä on kierretty tästä syystä. Valmistunut Alaseinäjoenkadun jatke jääurheilukeskukselta Koskenalantielle vähensi tutkimustemme mukaan huomattavasti Vuorenmaanrinteen liikennemääriä. Ensi talvena saadaan uusi yhteys Y - talolle ja vanhaan keskussairaalaan, kun Lääninsairaalankatu sairaala-alueen eteläpuolella otetaan käyttöön.

Tarkkailemme mm. Vuorenmaanrinteen sekä alueen muidenkin katujen liikenteen kehitystä, kun kaikki yhteydet sairaala-alueille on käytössä ja tämän jälkeen päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Kalevankadun pyörätie

Katu- ja liikennesuunnittelufillaristi (07.10.2013, klo 10:36)

Kysyin aiemmin pyörätien jatketta Kalevankadulla Koulukadun yli. Vastauksenne ei vastannut kysymykseen. Tiedän kyllä, miten pitkälle pyörätie etenee, mutta se katkeaa Koulukadulle tultaessa. Asetusten mukaan pyörä pitää (pitäisi) taluttaa kävellen Koulukadun yli suojatietä pitkin, eli pyörätie ei jatku Koulukadun yli m.o.t.

Kari Havunen, kaupungininsinööri (18.10.2013, klo 14:03)

Punaista pyörätietä ei ole laatoitettu Koulukadun yli, koska silloin saattaisi pyöräilijöille tulla tunne että he ovat etuajo-oikeutettuja kyseisessä risteyksessä. Pyöräilijää koskevat normaalit väistämissäännöt ko. paikassa.

Kysymys on aiheellinen ja tulemme ensi kesänä tarkentamaan maalauksia suojatien / pyörätien jatkeen merkitsemisessä kyseisessä ylityskohdassa.

Kyrkkärin tie kuntoon kuopista.

Katu- ja liikennesuunnittelupaljon liikkuva (30.09.2013, klo 12:50)

Koska saataisiin Kyrkösjärvelle menevä tie kuopista vapaaksi, sinne on aivan kamala mennä, kuopat rikkoo esim. auton. Koska autollakin pitää mennä kun on huonojalkaisia matkassa.
Ei tarvisi muutakuin lanaa.
Tiedosta kiitollinen.

Anne Kotila, liikuntatoimenjohtaja (07.10.2013, klo 14:23)

Kyrkösjärven tie tullaa lanaaman ja siihen lisätään murketta lokakuun aikana. Asia on tekniikkakeskuksen kunnossapidon työohjelmassa.

Kaukolanraitin paloraunio

YmpäristöHessu (19.09.2013, klo 20:09)

Missä vaiheessa mennään?

Jussi Aittoniemi, Kaupunginarkkitehti (07.10.2013, klo 09:47)

Kaukolanraitin paloraunio on siirtynyt osana kiinteistökauppaa kaupungin omistukseen. Rakennukselle on haussa purkulupa, ja purkutyön urakkatarjouskysely on valmisteilla. Tavoitteena on saada tontti siistiksi kuluvan syksyn aikana.

Hamarintie kiertolittymä

Katu- ja liikennesuunnitteluSimunan asukas (03.10.2013, klo 13:13)

Koska Hamarintien ja Kyrkösjärventien kiertoliittymä on tarkoitus rakentaa?
Liittymästä on puhuttu jo monta vuotta, mutta asia ei tunnu etenevän.

Kari Havunen, Kaupungininsinööri (04.10.2013, klo 13:32)

Hamarintie on Kyrkösjärventien kiertoliittymävarauksen kohdalla ELY:n (entinen Tiepiiri) ylläpitämä väylä. Elyn kanta on, että kiertoliittymää ei voida rakentaa ennen kuin valtatien 19 liikenne voi käyttää itäistä ohikulkutietä. Tämä tapahtuu vuoteen 2016 mennessä. Sen jälkeen hankkeen toteutuminen on lähinnä kaupungin budjettiasia.

Penttiläntien valaistus

Katu- ja liikennesuunnittelujuoksija (03.10.2013, klo 14:11)

Koska Penttiläntielle asennetaan katuvalot myös jalkakäytävän puolelle? Ajokaistalle päin valot on toki asennettu, mutta jalkakäytävä on täysin pimeänä. Näin juoksijan näkökulmasta Penttiläntie muodostaa tapaturmariskin juuri pimeytensä vuoksi.

Kari Havunen, Kaupungininsinööri (04.10.2013, klo 10:39)

Kun ajoradan vieressä on raitti tai jalkakäytävä, valaistaan väylä pääsääntöisesti kustannussyistä vain yksillä valaisimilla. Näin on menetelty myös Penttiläntien suhteen. Valisinpylväiden sijainti kadun poikkileikkauksessa vaihtelee olosuhteiden mukaan.

Pyörätie Kalevankadulla

Katujen kunnossapitofillaristi (03.10.2013, klo 11:54)

Seinäjoen kaupunki uudisti jo osan Kalevankatua hienoksi. Siitä suuri kiitos.

Tuli jopa punainen pyörätie. Mutta - miksi se ei jatku (minkäänvärisenä) myös Koulukadun yli? Nykyisellään se ei palvele sujuvaa liikkumista. Turvallisuus ei liene este, koska ajoteillä nopeudet ovat hitaita ja näkyvyys hyvä. Monessa vilkkaammassakin paikassa pyörätie jatkuu ajotien yli.

Reijo Vaisto, Kunnossapitopäällikkö (04.10.2013, klo 09:51)

Terve,Kalevankadun pyörätie (kevyenliikenteenraitti) on rakennettu Porvarinkatuun asti v.2012 lopulla.Raitti jatkuu siis Koulukadun yli kadun eteläisellä puolella ja punaisella sidekivellä tehtynä.Vapaudentiehen asti raitti pitäisi valmistua vielä tämän vuoden aikana, mikäli sääolosuhteet sallivat päällysteiden teon.Vapaudentien ja joen väli on jo valmiina.Toivottavasti pyöräilykelit jatkuvat vielä pitkään suotuisina myöhään syksyyn!

Syrjämönlenkin mutka.

Katujen kunnossapitoAlueseniori (25.09.2013, klo 16:19)

Joskus toukokuulla tiedustelin teknisestä toimesta, voitaisiinko Syrjämönlenkin
jyrkän mutkan päällystettä levittää sisäkaarteen puolelta. päällyste on kapea ja tie on puskien peitossa, mistä johtuen niin autot kuin henkilötkin tulevat vastaan sananmukaisesti puskista. Paikka on erittäin vaarallinen, koska alueella asuu pääasiassa lapsiperheitä, eivätkä lapset osaa varoa liikkuvia autoja. Toivon toimenpiteitä.

Reijo Vaisto, Kunnossapitopäällikkö (03.10.2013, klo 10:09)

Terve, kävimme tarkastamassa kyseisen paikan.Päällysteen leveys on katusuunitelman mukainen , leveys itse kaarteen kohdalla on leveämpi kuin suorilla osuuksilla kuten suunnitelmassa on tarkoitettu.Kadun leventäminen ojan päälle ei ole luvallista.Mikäli kaarteessa ajoneuvot pysyvät omilla kaistoillaan,vaaratilanteita ei pitäisi tulla. Kadulla on nopeusrajoitus 30 km/h ,joten suuri tilannenopeuskaan ei ole haittana.Läpikulkuliikennettäkään ei kadulla ole.
Maalaamme ensi kesänä keskiviivan kaarteeseen , jos se helpottaisi kohtaavaa liikennettä.

ei kenenkään maa

Katu- ja liikennesuunnitteluantti (09.09.2013, klo 19:24)

Hei. Asun kertunlaaksossa ajattelin kysyä että kukahan hoitaisi kuntoon meidän tontin ja tien välisen alueen joka on kaupungin omistuksessa. Olisin kyseisen alueen pistänyt kuntoon v 2010 kun rakensimme,mutta kun siinä oli silloin ja on vielä tänäkinpäivänä kunnallistekniikan putkia metrin korkeudella. Rakennustapa ohje ei tätä minulta vaatinut (alueen kuntoonlaittamista) eikä Seinäjokeen liityttäessä kaupunki milläänlailla rakentajille siitä informoinut, että se olisi itse pitänyt laittaa kuntoon, esim.nurmikolle. Olen tätä jo kysellyt mutta en ole saanut siihen muuta vastausta kuin laita itse alue kuntoon. Kuinka asianlaita on?

Kari Havunen, Kaupungininsinööri (02.10.2013, klo 11:07)

Tekniikkakeskus luopui katujen sivuojapainanteiden multauksesta Kertunlaaksossa vuonna 2009 kantakaupungin käytännön mukaisesti. Ojapainanteet on muotoiltu korkeuteensa tarkoitukseen sopivilla mailla. Osa kiinteistöjen omistajista on pihatöittensä yhteydessä laittanut tonttiensa kohdilla olevan painanteen nurmikoksi ja hoitaa niitä. On huomattava, että kadun ja tontin väliin tulee jäädä vähintään 30 cm:n syvä painanne ja multaus ei saa mennä kadun pientareen yläpuolelle miltään osin. Kadun ja tontin välissä olevia sadevesikaivoja ei saa peittää ja pinta on muotoiltava siten, että se viettää kaivoihin päin . Kun työhön ryhtyy on syytä ottaa yhteyttä kaupungin kunnallistekniikan suunnitteluun tai katujen kunnossapitoon. Tarkistamme yhdessä Seinäjoen Vesi Oy:n kanssa kysymyksessä mainittujen kunnallistekniikan putkistojen korkeusaseman maanpinnan yläpuolella.

Tontin liittymärummun kunnossapito kaikilta osin sekä kadun puhtaanapito ajoradan keskilinjaan asti kuuluvat kiinteistön omistajalle (Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa - ja puhtaanapidosta, 1.11.2005).

Savottatie

Katu- ja liikennesuunnitteluAsukas (27.09.2013, klo 13:58)

Savottatiestä on tullut todella vilkas ..kiitos uusien asuntoalueiden.
Mitä aiotte tehdä Savottatien varrella asuvien ihmisten hyväksi meluhaittojen , ylinopeuksien ym. liikennesaasteen ehkäisemiseksi?
Mielestäni uusia as.alueita tehdessä pitää ottaa huomioon myös vanhat alueet.
Savottatie on puhkaistu auki ruukintiehen jolloin ongelmat alkoivat pikkuhiljaa
näkyä.

Kari Havunen, Kaupungininsinööri (02.10.2013, klo 09:44)

Savottatie on kaavan mukainen kokoojakatu, jolla on 30 km/h – nopeusrajoitus ja raskaiden ajoneuvojen läpiajokielto. Lisäksi Kivenpuiston kohdalla Savottatien ylittävän suojatien molemmin puolin on suojatiestä varoittavat tärinäraidat. Vaikka liittyvät kadut ovat väistämisvelvollisuuksiltaan samanarvoisia Savottatien kanssa, pyrkii ajoneuvojen nopeudet nousemaan yli nopeusrajoituksen. Savottatiellä ei ole kuitenkaan sattunut poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia kuluvan vuoden eikä viime vuoden (2012) aikana.

Savottatielle ei ole suunniteltu rakennettavaksi lisää rakenteellisia hidasteita, kuten korotettuja suojateitä tai töyssyjä. Näitä käytetään pääasiassa koulujen, päiväkotien yms. läheisyydessä kadun luokasta riippuen. Kaupunki tekee liikenneturvallisuustyötä yhdessä poliisin kanssa jolle kuuluu mm. nopeudenvalvonta katuverkolla.

Björkenheimintie

Katu- ja liikennesuunnittelusipuli (10.09.2013, klo 20:15)

Miksi Björkenheimintielle (Törnäväntien puoleiseen päähän) ei ole tehty jalkakäytäviä, vaikka molemmin puolin on rakennettu kerrostaloja ja kulkijoiden määrä on runsaasti lisääntynyt?

Kari Havunen, Kaupungininsinööri (01.10.2013, klo 15:22)

Björkenheimintien eteläpuolelle välille Törnäväntie – Patruunantie rakennetaan raitti vielä tämän syksyn aikana. Hanke on kaupungin tämän vuoden budjetissa.

Tikkukosken leikkipuisto

Puistot ja viheralueetEetu Lehtola (26.09.2013, klo 15:25)

Koska Tikkukosken leikkipuistoon asennetaan valot? Leikkipuisto rakennettu elokuussa 2012 ja valaistus puuttuu edelleen. Valaistuksen perään on kyselty elokuussa ja syyskuussa, mutta silti valoja ei ole vieläkään asennettu.

Hannu Ojanen, Kaupunginpuutarhuri (30.09.2013, klo 11:36)

Seinäjoen Energia hoitaa katu-alueiden, puistojen ja liikuntapaikkojen valaistuksen. Tikkukosken leikkipuiston valojen asennus on jo alkanut ja valaistuksen pitäisi olla kunnossa tällä viikolla.

Jätevesien käsittelyvaatimus iäkkäiden asuintalossa.

YmpäristöHermanni (27.09.2013, klo 08:42)

Hei!
Omistan kiinteistön, jolla on kaksi asuinrakennusta toisessa asuvat vanhempani, ja toisessa perheeni. Kysymys koskee jätevesihuoltoa. Asumme yleisen viemäröinnin ulkopuolella. Molemmissa asuinkiinteistöissä on omat kolminkertaiset sakokaivot. Koskeeko uusi jätevesien käsittelyvaatimus myös asuintaloa, jossa iäkkäät vanhempani asuvat? Muistaakseni tässä asiassa on laissa annettu helpotuksia.

Pirjo Korhonen, ympäristöjohtaja (27.09.2013, klo 12:05)

Kysymyksesi on ajankohtainen ja koskee suurta asukasjoukkoa Seinäjoella. Niinpä annan vastaukseni yleisellä tasolla.
Jätevesilainsäädännössä annetut puhdistusvaatimukset koskevat kaikkia haja-asutusalueilla viemäriverkoston ulkopuolella olevia asuttuja kiinteistöjä. Jätevesijärjestelmät on laitettava kuntoon 16.3.2016 mennessä. Vapautuksen voivat saada rakennuksen omistajat, jotka ovat syntyneet ennen 9.3.1943 ja asuvat kiinteistöllä. Poikkeuksia ikävapautukseen, ts. velvoitteita jätevesien käsittelyyn voi tulla pohjavesi- ja ranta-alueilla, joiksi katsotaan alueet 150 metrin päässä vesistöstä.

Kihniänkylän liikuntareitistö

Vapaa-aika ja liikuntaMumma (13.09.2013, klo 11:42)

Olen lähettänyt liikuntatoimen johtajalle, Leena Kotilalle emailia koskien Peräseinäjoen alueen Kihniänkylän kuntoradan/valaistun ladun sekä kodan puuttumisesta kaupungin liikuntapalveluista, ja pyysin lisäämään ne kaupungin nettisiivuille. Huomaan että viestini ei ole aiheuttanut mitään toimenpiteitä. Miksiköhän? Jos on jotain kysyttävää Kihniänkylän nuorisoseuran nettisivuilta löytyvät yhteystietoni samoin kuin kylän muiden toimijoiden.

Anne Kotila, liikuntatoimenjohtaja (18.09.2013, klo 16:51)

Kiitos muistutuksesta! Meidän nettisivuja muokataan muiden töiden lomassa. Liikuntapaikkaluettelo mm. kuntoreittien ja latujen osalta on tarkistusvaiheessa. Kihniänkylän kuntorata ilman muuta lisätään sinne samassa yhteydessä. Mukavaa kuntoilusyksyn jatkoa!

tuntiperusteinen päivähoitomaksu

Varhaiskasvatussala (13.09.2013, klo 13:49)

Milloin Seinäjoelle tulee päivähoidon käyttöön tuntiperusteinen laskutus, tällaista käytetään esim. Jyväskylässä?

Aija-Marita Näsänen, Varhaiskasvatusjohtaja (18.09.2013, klo 14:33)

Maksut on jo nyt porrastettu. Uuteen maksukäytäntöön siirrytään siinä tapauksessa, kun asiakasmaksusta säädetään uudelleen Varhaiskasvatuslain säätämisen yhteydessä.

Miksi uuden kirjaston pysäköintialueen pysäköintiä ei ole rajoitettu pysäköintikiekolla?

Katu- ja liikennesuunnitteluJohnDeere (04.09.2013, klo 18:21)

Pysäköinnin maksullisuuden toteutuksessa on tapahtunut selviä "kauneusvirheitäkin". Tästä yhtenä hyvänä esimerkkinä on kirjaston uusi pysäköintialue, joka vapaasti pysäköitävänä on nykyään aina niin täynnä, ettei kirjastossa kävijä sieltä pysäköintitilaa löydä. Koska tämä kirjaston pysäköintialue on mitä ilmeisimmin tarkoitettu pääosin kirjaston ja teatterin käyttöön, niin mitä pikimmin siinä pysäköinti pitää ajoittaa pysäköintikiekolla tapahtuvaksi 1 -2 h tunnin pysäköintiin.

Lähetin tämän kysymyksen kaupungin tekniikkakeskukselle 27.05.2013, mutta mitään vastausta sieltä ei ole kuulunut!

Aihe on edelleen ajankohtainen, koska eilen (03.09.2013) klo 13 aikaankin ko. pysäköintialue oli aivan täynnä eli kirjastossa käyntiä varten ei saanut autoaan pysäköityä mihinkään ko. P- alueella!

Jussi Aittoniemi, kaupunginarkkitehti (11.09.2013, klo 07:05)

Kirjaston paikoitusalue on tarkoitettu palvelemaan sekä kirjaston asiakkaita että muissa Aalto-keskuksen hallinto- ja kulttuurirakennuksissa työskenteleviä ja asioivia. Alueen parkkipaikkojen jako eri käyttäjäryhmille on laadittu, ja liikennemerkkisuunnitelma on tekeillä. Kirjaston asiakaspysäköintiin tulee aikarajoitus 2 h, ja teatterille varataan pidempiaikaisia iltakäyttöpaikkoja virastokeskuksen henkilökunnalle päiväsajaksi varatuilta paikoilta. Suunnitelma pyritään saadaan valmiiksi syyskuun aikana, ja toteutus lokakuussa.

Kaupunki ja kalastus

MuutSeinäjoen vapaa-ajan Koskikalastajat (02.09.2013, klo 18:21)

Uudet sivut ovat hienot ja toimivat. Näin nopealla silmäyksellä / haulla en enään löytänyt minkäänlaista viittaa kalastukseen Seinäjoella. Tuleeko kaupunki millään tavalla osallistumaan kalastuksen kehitykseen esim. kaupungin jokialueella? Entä tuleeko Kyrkösjärven kalastuseura vielä jatkamaan toimintaansa? Käsittääkseni kyseinen kalastusseura toimi ns. kaupungin alaisena.

Jorma Ala-Hiiro, Kiinteistöteknikko (05.09.2013, klo 15:26)

Kiitos palautteesta. Pyrimme laittamaan viittauksen kalastukseen tulevaisuudessa. Kyrkösjärven kalastusseura on istuttanut ja istuttaa vuosittain 2-4 kertaa pyyntikokoista lohen sukuista kalaa järven ja joen eri kohtiin. Kaupunki omistaa Seinäjoen jokialueen ja Kyrkösjärven vesialueesta pääosan sekä Kyrönjoesta ns. kantakaupungin alueella olevan vesialueet, joilla seuran luvalla saa kalastaa.

Latujen merkitseminen ja kunnossapito

Vapaa-aika ja liikuntahiihtämiselle ahne (01.09.2013, klo 10:23)

Peräseinäjoelta päivää!
Nyt jo hyvissä ajoin ennen hiihtokauden alkua esitän kainon pyynnön liikuntatoimelle: 1. voisitteko laittaa kunnolliset viitat välille kalajärvi-sovintola? olen ollut siellä monet talvet ja saanut kiertää turhautuneena ympyrää etsimässä sitä oikeaa latua mistä reitti kulkee hyvän opastuksen puuttuessa. 2. Kalajärven jäälatu olisi myös hyvä saada merkittyä. Mistä lähtee 15 km latu ja minne se johtaa? Siellä hiihtelee useita ihmisiä useilta paikkakunnilta ja aina on samat kysymykset eikä kuin satunnaiset paikkakuntalaiset tiedä mistä pidempi latu kulkee. Ei luulisi olevan niin vaikeaa laittaa muutamaa viittaa heti ladun alkuun jäälle minne mennä. helpottaisi kovasti! 3. Viime vuoden puolella luojan kiitos oli ajateltu myös meitä vuorotyöläisiä Peräseinäjoella, ja ladut oli usein ajettu jo aamulla ennen klo:8. Toivottavasti sama linja jatkuu myös tänä vuonna ja tulevaisuudessa. On paljon ihmisiä, jotka hiihtäivät vain aamuisin, eivätkä pääse illalla ladulle.

Anne Kotila, liikuntatoimenjohtaja (04.09.2013, klo 08:31)

Kiitos kysymyksestä ja palautteesta! Peräseinäjoen alueelle latujen kunnossapito jatkuu normaalilla käytännöllä hiihtokauden alettua. Viitoitusta toki on syytä parantaa. Kalajärven jäälatu tehdään mikäli olosuhteet sallivat. Hankalaksi sen tekee tekojärven jään pinnan vaihtelelut veden juoksutuksen vuoksi. Tiedotamme hiihtokauden alettua latutilanteesta mm. liikuntapalveluiden nettisivuilla.

Kylänpääntie

Katujen kunnossapitoHessu (02.09.2013, klo 20:09)

Miksi Kylänpääntietä ei pidetä kunnossa?

Reijo Vaisto, Kunnossapitopäällikkö (03.09.2013, klo 10:28)

Kylänpääntie kuuluu Seinäjoen kaupungin kunnossapitämiin yksityisteihin.Tiellä on tehty normaalit kunnostukset talven jäljiltä eli lanaukset ja pölynsidonta.Alkusyksyn aikana tehdään uusintalanaukset ennen lumisateita.Aiempina kesinä ovat Kylänpääntien varren asukkaat esittäneet pyynnön , ettei keskikesällä käytäisi lanaamassa tietä, koska pinnasta irtoavat kivet haittaavat esim. pyöräilyä.

Satulansuojat

MuutPirjo Pyöräilijä (20.08.2013, klo 10:01)

Mistä saa kaupungin satulansuojia, joita jaettiin 60 000 asukkaan johdosta?

Anu Männikkö, viestintäpäällikkö (22.08.2013, klo 10:42)

Satulansuojat jaettiin polkupyöriin kampanjaviikolla ja niitä ei enää valitettavasti ole.

Kesäloma

Koulut ja opiskeluLiian lyhyt loma (22.08.2013, klo 09:58)

Miksi Seinäjoella perukoulut alkavat aikaisemmin kuin pääkaupunkiseudulla tai Vaasassa?

Heikki Vierula, Toimialajohtaja (22.08.2013, klo 10:30)

Kaikissa kouluissa työpäivien määrä on sama. Koulun päättymispäivä on määrätty, mutta päivien sijoittelusta kukin kunta päättää itse. Eniten koulun alkamisaikaan vaikuttavat syys- ja joululomien pituus. Pääkaupunkiseudulla syyslomaa on vain kaksi päivää ja meillä koko viikko.

työmatkailija

Katujen kunnossapitojopo (22.08.2013, klo 09:56)

Missä järjestyksessä auraajat auraavat alueensa ?

Reijo Vaisto, Kunnossapitopäällikkö (22.08.2013, klo 10:27)

Auraajat auraavat ensin pyörätiet ja samanaikaisesti omalla kalustolla aurataan kokooja-ja päätiet ja sen jälkeen asuntokadut

Kulttuuripalvelujen vuosiavustukset

Kulttuuriaktiivinen toimija (22.08.2013, klo 09:57)

Milloin kulttuuripalvelujen vuosiavustukset on haettavana ja missä niistä ilmoitetaan?

Aila Taivalmäki, vs. kulttuuritoimenjohtaja (22.08.2013, klo 10:22)

Vuosiavustkset julistetaan haettaviksi vuosittain maaliskuun alussa ja hakuaikaa on maaliskuun loppuun.
Avustusten hausta ilmoitetaan Seinäjoen sanomissa. Avustuksista saa tietoa myös kulttuuripalvelujen intrnet-sivuilta.

Kirjaston aukiolo

Kirjastohakalama (22.08.2013, klo 09:56)

Miiloin koko pääkirjasto on taas avoinna myös viikonloppuna?

Hakala, Marita, vs.kirjastotoimenjohtaja (22.08.2013, klo 10:21)

Kirjasto siirtyy talviaukioloaikoihin sunnuntaina 1. syyskuuta alkaen.

Ilmanlaatu

Ympäristöasukas keskustasta (22.08.2013, klo 09:57)

Millainen ilmanlaatu Seinäjoella on?

Pirjo Korhonen, ympäristöjohtaja (22.08.2013, klo 10:21)

Kiitos kysymyksestä. Seinäjoen ilmanlaatu on useimmiten hyvää. Keväisin vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla katupöly heikentää ilmanlaadun jopa huonoksi. Jokainen voi seurata paikallista ilmanlaatua valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi

Kyrkösjärven lankkureitti

Vapaa-aika ja liikuntahimolenkkeilijä (22.08.2013, klo 09:56)

Kyrkösjärven luontoreitin lankut ovat liukkaat! Onko tulossa uusia lankkuja?

Anne Kotila, liikuntatoimenjohtaja (22.08.2013, klo 10:15)

Reittien ja lankkujen kunto on tiedossa. Laitamme varoituskyltit ja pyrimme uudistamaan lankkuja ensi vuoden aikana.

Toimeentulotuki

SosiaalipalvelutKysyjä (22.08.2013, klo 09:56)

Voiko toimeentulotukea hakea sähköisellä lomakkeella?

Päivi Saukko, sosiaalityön tulosaluejohtaja (22.08.2013, klo 10:15)

Valitettavasti ei voi, koska käytössämme ei ole vielä sähköistä toimeentulotukihakemusta.

Hyllykallion omakotitontit

Kaavoitusonnellinen omakotiasuja (20.08.2013, klo 10:08)

Etsimme omakotitonttia Hyllykallion alueelta. Kaarnatien varressa on rakentamattomia tontteja. Milloin ne tulevat myyntiin?

Hilkka Jaakola, kaavoitusjohtaja (20.08.2013, klo 10:37)

Kiitos kysymyksestä! Kaarnatien itäpuolinen alue onedelleen yksityisen omistuksessa, eikä siihen ole laadittu asemakaavaat. Alueelta ei siis ole tontteja myynnissä. Alueen kaavoitusaikataulua en valitettavasti pysty arvioimaan. Kaupungin tonteista voi tiedustella tonttien myynnistä vastaavilta ja kaupungin nettisivuilta.

Tuomikujan parantaminen

Katu- ja liikennesuunnittelukatua käyttävä (20.08.2013, klo 10:02)

Miksi kunnostetulle Tuomikadulle on tehty ajamista haittaava töyssy?

Kari Havunen, kaupungininsinööri (20.08.2013, klo 10:26)

Kiitos kysymyksestä. Tuomikadulle on rakennettu koulun kohtaan niin sanottu korotettu liittymä, jonka tarkoituksena on hillitä ajoneuvojen nopeuksia. Kaupungin "töyssypolitiikkana" on, että niitä voidaan sijoittaa lähinnä koulujen ja päiväkotien läheisyyteen. Muualla töyssyjä käytetään hyvin rajoitetusti.

Puun kaato tontilta

Puistot ja viheralueetPuun kaataja (20.08.2013, klo 10:08)

Pitääkö kysyä lupa puun kaatoon tontilta?

Hannu Ojanen, kaupunginpuutarhuri (20.08.2013, klo 10:26)

Asemakaavoitetuilla alueilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pyydettävä lupa kaupungilta. Kysy lupa kaupungin puistotoimistolta.

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelutepätietoinen (20.08.2013, klo 10:03)

Keneltä voi tiedustella ikäihmisten palveluihin liittyviä asioita?

Anneli Saarinen, ikäihmisten palvelujen tulosaluejohtaja (20.08.2013, klo 10:21)

Ikäihmisten palveluihin liittyvistä asioista voi tiedustella Ikäkeskuksesta p. 06 416 6606.