+
Tulosta
Etusivu

Kouluruokailun historiaa

Suomi ja Ruotsi ovat ainoita maita maailmassa, jossa tarjotaan joka päivä kaikille koululaisille maksuton kouluruoka. Eri muodoissaan ruokaa on kerätty ja tarjottu kouluissa aina keskiajan lopulta alkaen.

Kouluruokailun ensimmäisenä ilmentymänä voidaan pitää 1600-luvun koulupoikien keräämiä avustuksia koulujen ylläpitämiseksi. Useimmiten kylissä kierteleville koulupojille annettiin taloista ruoka-aineita ja erilaisia hyödykkeitä.

1800-1900-lukujen vaihteesa kansakoulujen käynti ei ollut vielä Suomessa kovin yleistä. Syynä tähän olivat muun muassa ravinnon ja vaatteiden puute. Usein oppilaat asuivat oppilaskodeissa ja heille tarjottiin lämmintä keittoruokaa joka päivä. Varakkaat oppilaskotien oppilaat saattoivat tuoda ruokatarpeensa itse kouluun. Varattomille oli tarjottu maksutonta kouluruokaa jo 1900-luvun alusta lähtien. Keskustelu kouluruokailun tarpeellisuudesta johti siihen, että vuonna 1905 Augusta af Heurlin perusti koulussa valtakunnallisen Koulukeittolayhdistyksen. Virallisesti kouluruokoa-asioista käsiteltiin kansakoulukokouksessa jo 1896, mutta vasta vuonna 1913 valtio myönsi ensi kerran avustusta 150.000 markkaa kouluruokailua varten. Seuraavan kerran valtion myöntämiä varoja saatiin neljä vuotta myöhemmin. Aluksi ruokaa tarjottiin kansakouluissa vain vähävaraisimmille, eikä tämä tapa muuttunut Suomen itsenäistyttyä eikä oppivelvollisuuden tullessa voimaan vuonna 1921. Oppikouluissa ruokailu oli aina maksullinen.

1930-luvulla alettiin valmistella uutta lakia kouluruokailuun liittuen ja esimerkiksi Turussa alettiin perustaa kouluihin omia keittoloita. Niihin kouluihin, joista keittolat puuttuivat, tuotiin ruoka muualta. Ruokalistalla oli pääasiassa keittoja, vellejä ja puuroja, joskin esimerkiksi tuberkuloosipotilaille tarjottiin monipuolisempaa ruokaa.
Sodat muuttivat taas tilannetta. Koulujen tuli tuottaa sotakentille terveitä sotilaita, ja siviiliväestön lapsien ruokailusta kannettiin huolta niin, että eduskunta määräsi vuonna 1943 kaikki kansakoulut tarjoamaan koululaisille lämpimän lounaan ilmaiseksi vuoteen 1948 mennessä. Vuotta 1948 onkin pidetty maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena.

Kansakoululaki määräsi vuonna 1957 kaikille koululaisille kansakoulussa, kansalaiskoulussa ja kunnallisessa keskikoulussa riittävän aterian jokaisena koulupäivänä. Vuonna 1967 annetussa Kansakouluasetuksessa säädettiin, että ateria katsottiin riittäväksi, jos se tyydyttää keskimääri kolmanneksen lapsen päivittäisestä ravinnontarpeesta.

Vuonna 1977 kaikissa Suomen kunnissa oli siirrytty peruskouluun ja kouluaterian saivat kaikki peruskouluikäiset. Niin sanotun säästöpäätöksen mukaan välipalaa ei enää tarjottu kaikille oppilaille, vaan ainoastaan erityisruokavaliolaisille ja pitkämatkalaisille.

Kouluhallituksen yleiskirjeessä vuonna 1981 annettiin peruskouluasetuksen mukaan uudistetut ohjeet kouluateriasta ja ruokailun järjestämisestä. Ohjeet annettiin mm. aterioiden ravintosisällöstä, aterioiden suunnittelusta, erityisruokavalioista, ruokailupaikasta ja -ajasta, hygieniasta, henkilökunnasta, kouluruokailun kasvatustehtävästä sekä toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta.

Vuonna 1983 laissa määrättiin, että lukion on järjestettävä oppilailleen riittävä maksuton kouluateria ja valtio osallistui kustannuksiin kuten peruskoulunkin osalta. Kuitenkin jo vuodesta 1977 alkaen monet kunnat olivat antaneet maksuttoman kouluaterian myös omistamissaan lukioissa.

1990-luvulla koulutoimen sääntelyä purettiin voimakkaasti ja kouluruokailun säännöksiäkin vähennettiin. Vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kouluruokailu on osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja osa koulun oppilashuoltoa. Opetussuunnitelmaan tuli laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet: kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet.

Juhlavuotena 2008, kun maksuton kouluruokailu täytti 60 vuotta, lähes 900.000 lasta ja nuorta saa koulupäivinään maksuttoman aterian. Esi- ja peruskoululaisten kouluruokailun tulee olla täysipainoista, tarkoituksen mukaisesti järjestettyä ja ohjattua. Lukion ja ammatillisen perusasteen opiskelijoilla on taas lain mukaan oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuspaikassaan. Kouluruokailun merkitys oppilaidemme koulumenestykseen, terveyteen ja hyvinvointiin on kiistaton. Sen avulla myös opetetaan oppilaitoksissamme ruokakulttuuria ja tapoja eikä sovi unohtaa sitäkään, että se on varsin merkittävä tulonsiirto yhteiskunnalta perheille.

Lähteet:
http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/hyvinvointi_koulussa/kouluruokailu/kouluruokailun_historiaa
http://www.parempaakouluruokaa.fi/kouluruokailu/kouluruoan-vuosikymmenet/

Kuuden viikon kiertävä ruokalista vuodelta 1944:

Ruokalista 1 (pdf, 0.19 Mt) Ruokalista 2 (pdf, 0.19 Mt) Ruokalista 3 (pdf, 0.19 Mt) Ruokalista 4 (pdf, 0.19 Mt) Ruokalista 5 (pdf, 0.19 Mt) Ruokalista 6 (pdf, 0.19 Mt)

Seinäjoen kaupunki

Ruokapalvelut

Frami D, Tiedekatu 2

60320 Seinäjoki

p. 06 416 2831

etunimi.sukunimi@seinajoki.fi

Laskutusosoite:

Seinäjoen kaupunki

Ruokapalvelut

PL 215

60101 Seinäjoki