+
Tulosta
Etusivu

Kouluruokailu maittain

Ruotsissa kouluruokailu on ollut ilmaista vuodesta 1973 lähtien. Oppilaat rakentavat ruokalautasensa buffetista, jossa tarjotaan samankaltaista ruokaa kuin Suomessakin.

Norjassa koululaiset tuovat eväät kotoa ja syövät ne koulun kanttiinissa tai luokassa. Pääosin koululounas koostuu täytetyistä voileivistä. Monilta kouluilta voi ostaa edullisesti maitoa, jogurttia tai hedelmiä.

Venäjällä alle 11-vuotiaille koululaisille tarjotaan maksutonta aamiaista. Vanhemmille koululaisille aamiainen maksaa. Aluehallinnot kustantavat lounaat, joten ne vaihtelevat alueiden varallisuuden mukaan. Koululaiset voivat tuoda eväät, mennä kotiin syömään tai ostaa aterian kouluruokalasta. Harvoille ateria tarjotaan ilmaiseksi.

Ranskassa vanhemmat maksavat puolet ruuan hinnasta. Ruokalistat lähetetään vanhemmille etukäteen. Lounastauon on kestettävä vähintään puoli tuntia. Ruokaan kuuluu viisi osaa: alkuruoka, salaatti, pääruoka, juustolautanen ja jälkiruoka. Ruoan kanssa tarjotaan vettä ja leipää. Ruoka- ja juoma-automaatit kiellettiin kouluista vuonna 2005.

Englannissa kouluruoka oli vähävaraisille perheille ilmaista 1980-luvulle asti. Silloin aloitettu kouluruan kilpailutus on Medial Research Councilin mukaan laskenut brittiläisen kouluruokailun tasoa 1950-lukuun verrattuna. Vuonna 2004 kokki Jamie Oliver johti kouluruuan parantamiseen tähdännyttä kampanjaa, jonka seurauksena hallitus lisäsi kouluruokailun määrärahoja.

Skotlannissa oppilaille tarjoillaan maksullisia lounaita, joilla voi valita esimerkiksi haluaako kalkkunapihvin ja kasviksia, pitsaa, perunoita ja lohimajoneesia, voileipää tai salaattia.

Ukrainassa suurin osa koululaisista maksaa lounaansa. Alkuruoaksi tarjotaan esimerkiksi borssikeittoa. Pääruoaksi on esimerkiksi makkaraa tai kotlettia, joiden kanssa on perunamuusia tai keitettyä tattaria. Jälkiruoaksi on usein keksejä, pannukakkua tai suklaalla kuorrutettua kermajuustoa.

Yhdysvalloissa on kansallinen koululounasohjelma, johon osallistuvat koulut saavat huokealla hinnalla ravitsemussuositusten mukaista ruokaa ja ovat velvollisia antamaan alennusta siihen oikeutetuille oppilaille. Yhdysvaltalaisissa ravitsemussuosituksessa on samat kalori- rasva- ja suolarajoitukset kuin suomalaisissakin. Yli 90% kouluista tarjoaa ravitsemussuositusten mukaista ruokaa vaihtehtona oppilailleen.

Kanadassa ei valtio rahoita kouluruokailua, vaan vanhemmat antavat oppilaille kouluroan mukaan tai antavat lasten käydä kototna ruokatauolla. Maassa on myös järjestöjä, jotka auttavat kouluruokailussa.

Japanissa vanhemmat maksavat 250-300 yeniä lastensa aterian hinnasta ja kunta maksaa loput. Päivittäinen ruokalista on yhdenmukainen koko maassa.

Kehitysmaissa miljoonat alakoululaiset käyvät koulua nälkäisenä, jolloin oppiminen ja keskittyminen on vaikeampaa. Kouluruokailu toimii näissä valtioissa yhteiskunnallisena turvaverkkona köyhille perheille ja varmistaa, että lapset käyvät koulua. World Food Program -ohjelman kouluruoka kannustaa köyhiä perheitä lähettämään lapsensa kouluun. Köyhimmissä maissa kouluruoka tuplaa koulun oppilasmäärän vuodessa. Erityisesti kouluruoka antaa tytöille mahdollisuuden oppia.

Lähteet:
http://www.parempaakouluruokaa.fi/kouluruokailu/kouluruoka-maailmalla/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kouluruokailu


Seinäjoen kaupunki

Ruokapalvelut

Frami D, Tiedekatu 2

60320 Seinäjoki

p. 06 416 2831

etunimi.sukunimi@seinajoki.fi

Laskutusosoite:

Seinäjoen kaupunki

Ruokapalvelut

PL 215

60101 Seinäjoki