Ohjeet

 RUOHIKKOKULOTUKSET

Tarkista ennen kulotuksen aloittamista:

• Onko kulotus sallittu? Kulotus ja risujen poltto on kielletty taajama- alueilla aina ja taajama-alueen ulkopuolella metsäpalovaaran aikana . Ruohikkopalovaaran aikana on noudatettava erityistä varovaisuutta kulotettaessa.
• Onko kulotuksessa riittävästi valvojia ja alkusammutusvarusteita kulon karkaamisen estämiseksi?
• Onko kulotuspaikka riittävän etäällä rakennuksista ja muista syttyvistä kohteista tai sähkölinjoista?
• Onko tuuliolosuhteet (tuulen suunta, tuulen voimakkuus) sellaiset että kulotus on mahdollista suorittaa turvallisesti?
• Aiheuttaako savunmuodostus vaaraa tai haittaa asutukselle tai liikenteelle?
• Onko ilmoitus kulotuksesta tehty Pohjanmaan hätäkeskukseen. Kulotuksesta on aina tehtävä ilmoitus alueen hätäkeskukseen. (Ei koske pienen määrän risujen polttoa)?
• Onko kulotuksen vastuuhenkilö nimetty? Kulotuksesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot ovat aina kokonaisuudessaan vastuuhenkilön ja/tai sytyttäjän omalla vastuulla.
• Harkitse tarkkaan, jos mahdollista jätä kulotus tekemättä.

Älä naamioi jätteiden polttoa kulotukseen. Kunnalliset jätehuoltomääräykset kieltävät jätteen polttamisen.

Kulotuksen toteutus:

• Rajaa kulotettava alue mahdollisimman hyvin esim. kastelemalla tai kyntämällä pellon reunat. Muista että vesioja ei yleensä rajoita paloa koska tuli leviää helposti vastapenkkaan ja etenee jälleen.
• Aloita kulotus tuulen alapuolelta pieniä alueita kerrallaan polttaen.
• Kulotusta varten on oltava riittävästi henkilöitä ja kalustoa kulon hallitsemiseksi. Erityisen tärkeää on huolehtia myös jälkivartiointi kunnes kaikki pesäkkeet ovat varmasti sammuneet.

---

Mikäli tuli karkaa tai muu onnettomuus yllättää on tehtävä hätäilmoitus yleiseen hätänumeroon 112.
Viettäessäsi vapaa-aikaa mökillä oudossa tai tutussakin ympäristössä, on syytä selvittää jo ennalta tarkat osoite- ja koordinaattitiedot, joiden avulla apu ohjataan tapahtumapaikalle. Hätäkeskuslaitoksen sivuilta löytyvä karttakoordinaattipalvelu auttaa määrittämään tarkan sijainnin. Selvitetyt sijainti- tai osoitetiedot sekä ajo-ohje tulee sijoittaa keskeiselle ja näkyvälle paikalle, jossa ne ovat helposti kaikkien nähtävissä.

Klikkaa ylläolevaa kuvaa, niin pääset karttakoordinaattipalveluun.

Yleisen vaaramerkin tuntee tutkimuksen mukaan vain 44 prosenttia suomalaisista. Hieman yli puolet tietää kuitenkin, että vaaramerkin kuultuaan pitäisi mennä sisälle. Luvut perustuvat vuonna 2005 toteutettuun tutkimukseen.

Sisäasiainministeriön pelastusosasto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ovat tuottaneet animoidun ohjeen, miten toimitaan, kun kuullaan yleinen vaaramerkki. Animaatio on www.pelastustoimi.fi -sivustolla. Siihen on linkitys monien pelastuslaitosten ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sivuilta.

Animaatio on opetusohjelma, jonka avulla yleisen vaaramerkin ääni tulee tutuksi. Samalla opetetaan, miten tulee toimia vaaratilanteessa. Animaatiossa on esimerkkejä tilanteista, joissa yleistä vaaramerkkiä on käytetty viime vuosina.

Yleinen vaaramerkki -animaatio on osa SM:n ja SPEK:n Kodin turvaopasta. Se soveltuu itseopiskeluun ja tukee muita koulutusmuotoja. Yleinen vaaramerkki -animaatio on myös ruotsin ja englannin kielellä www.pelastustoimi.fi -sivuilla.