+
Tulosta
Etusivu
Etusivu » Kulttuuri ja liikunta » Tapahtumat » SKOR-klubi: Pariisista pohjanmaalle

Takaisin hakutuloksiin

SKOR-klubi: Pariisista pohjanmaalle

ti 2.4.2019 klo 18:00 – 19:00

Jonna Pirttijoki-Helanen, harmonikka
Kauhajokelais-syntyinen Jonna Pirttijoki-Helanen valmistui Sibelius-Akatemian esittävän säveltaiteen koulutusohjelmasta musiikin maisteriksi vuonna 2012. Hän on opiskellut muun muassa Matti Rantasen sekä Veli Kujalan johdolla. Muusikon työn lisäksi Pirttijoki-Helanen toimii harmonikansoiton opettajana Lapuan ja Härmänmaan musiikkiopistoissa. Hän on säveltänyt ja sovittanut musiikkia laajasti itselleen ja muille kokoonpanoille. Seinäjoen kaupunginorkesteri kantaesitti hänen sävellyksensä Untango vuonna 2015.

Tiina Karhu-Ahtonen, piano
Tiina Karhu-Ahtonen aloitti pianonsoiton Joensuun konservatoriossa. Hän valmistui pianonsoiton opettajaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Carlos Turriagon johdolla ja suoritti pianonsoiton A-tutkinnon Turun Taideakatemiassa Jukka Juvosen ohjauksessa. Hän on opiskellut myös Rotterdamin konservatoriossa Michael Davidsonin oppilaana. Karhu-Ahtonen on Lapuan musiikkiopiston pianonsoiton opettaja ja säestäjä. Hän konsertoi aktiivisesti eri kokoonpanojen kanssa.

Harmonikka-piano-duo ei ole klassisen musiikin puolella kovinkaan yleinen kokoonpano, mutta sen tarjoamat rikkaat sointivärit ja monipuoliset mahdollisuudet ovat kiehtoneet konsertin taiteilijoita jo vuosia. He ovat valinneet ja sovittaneet itse konsertissa kuultavat teokset duolleen. Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto on tukenut duon toimintaa.

Ohjelma:
Claude Debussy: Petite suite L. 65
Claude Debussy: Lindaraja L. 97
Toivo Kuula: Eteläpohjalainen sarja op. 9

Vapaa pääsy!

Claude Debussy (1862–1918) sävelsi neliosaisen teoksen Pienen sarjan (Petite suite) nelikätiseksi pianoteokseksi vuosina 1886–89. Tämä Debussyn nuoruudenteos ei ole soinneiltaan ja harmonioiltaan vielä yhtä värikäs ja vallankumouksellinen kuin hänen myöhemmät teoksensa. Pienestä sarjasta on tehty lukuisia sovituksia erilaisille kokoonpanoille. Paul Verlainen symbolistisella runoudella oli valtava vaikutus Debussyyn. Pienen sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat saaneet nimensä Verlainen kokoelman Fêtes galantes runoista. En Bateau (Veneessä) on Debussyn ensimmäinen vesiaiheinen teos. Viehättävää melodiaa säestävät murtosoinnut muistuttavat aineiden aaltoilua. Verlainen eroottissävyisessä En bateau-runossa pursi lipuu unenomaisessa maisemassa kuun loisteessa. Cortège (Kulkue) -runossa hienoa leidiä seuraa hänen lemmikkiapinansa sekä palvelija, joka kannattelee leidin mekon laahusta. Runon koominen sävy välittyy rytmikästä ja huoletonta tunnelmaa värittävässä aksentoinnissa. Sarjan kolmas osa Menuetti pohjautuu barokin tanssisarjan osana tunnettuun eleganttiin hovitanssiin. Muodon ja koristeellisten fraasien selkeys tuo mieleen Debussyn kunnioittamat ranskalaisen barokin mestarit Rameaun ja Couperinin. Ballet on energinen tanssi, jonka väliosan valssiteema pohjautuu aikansa ranskalaiseen teatterimusiikkiin.

Lindaraja kahdelle pianolle syntyi vuonna 1901, mutta se julkaistiin vasta kahdeksan vuotta Debussyn kuoleman jälkeen. Debussy ei ollut vielä vieraillut Espanjassa sitä säveltäessään, mutta hän tunsi maan kirjoista, lauluista ja espanjalaisten tanssijoiden esityksistä. Teos pohjautuu habanera-rytmiin ja flamencon eleisiin. Motiivien toisto ja harmonioiden staattisuus luo teokseen hypnoottista ja lumoavaa tunnelmaa. Teos on voinut saada nimensä maurilaisen prinsessan Lindaraxan mukaan. Lindaraja on myös yksi Granadan arabialaisvaikutteisen Alhambran temppelin puutarhoista.

Toivo Kuula (1883–1918) oli jo aikanaan arvostettu säveltäjä sekä myös karismaattinen kapellimestari. Hänen oli tarkoitus johtaa Debussyn Pieni sarja sinfoniakonsertissa Viipurissa tammikuun lopulla 1918, mutta kansalaissodan tapahtumat estivät konsertin. Muutamaa kuukautta myöhemmin Kuula sai traagisesti surmansa jääkärin luodista kansalaissodan viinanhuuruisessa voitonjuhlassa Viipurissa. Ensimmäinen Eteläpohjalainen sarja on syntynyt Kuulan opiskeluaikoina. Maisema on sävelletty vuonna 1909 Pariisissa. Siellä ranskalaiset harmonioilla ja soinneilla herkuttelijat Debussy, Paul Dukas ja Ernest Chausson tekivät Kuulaan valtavan vaikutuksen. Kuula kertoi Maiseman aiheen syntyneen hänen muistellessaan Etelä-Pohjanmaan luontoa katsottuna Simpsiön vuorelta Lapualta. Maisema on erikoinen yhdistelmä ranskalaisia sointivärejä ja eteläpohjalaista kansanmusiikkia. Eteläpohjalaisen sarjan viimeinen osa Hämärän laulu on myöskin sävelletty ulkomailla. Se syntyi Bolognassa keskellä Italian jäätävää talvea lämmittämättömässä huoneessa. Kuitenkin muistot kotimaan hämäristä talvi-illoista, kuusimetsistä ja hiihtoretkistä vauhdittivat työn loppuun saattamista. Kansanlaulun aiheen Kuula oli saanut Kortesjärveltä vuonna 1907 kerätessään koko kesän kansanlauluja ja polskia kotiseuduillaan Etelä-Pohjanmaalla. Myös Pirun polskan ja Pohjalaisen tanssin aiheet Kuula oli kirjoittanut muistiin kansanpelimannilta. Pirun polskan sisältöä Toivo selitti tulevalle vaimolleen Almalle ensiesityksen jälkeisessä karonkassa tammikuussa 1907: ”Siinä ollaan pohjalaisissa häissä, pelimanni soittaa kuoleman polskaa ja kiihottaa ihmisiä tappeluun, naiset pakenevat, puukot välkkäävät ja musiikissa kuuluu kuoleman uhma.” Samaisessa karonkassa Sibelius onnitteli Kuulaa onnistuneista sävellyksistä ja sanoi: ”Teidän pitää koettaa pysyä virsuissa, että olisitte kansanomainen. Ei kannata nousta frakkeihin ja korkeisiin kauluksiin.” Kuula nousi nopeasti frakkien maailmaan, mutta hänen aktiivista uraansa kesti vain noin kymmenen vuotta. 19.5.1918 säveltäjäystävä Leevi Madetoja kirjoitti Helsingin Sanomissa: ”Säveltäjä Toivo Kuula parhaimmissa nuoruusvuosissaan, rehevimmässä tuotantokaudessaan, rikas ja merkittävä elämäntyö takanaan, mutta vielä kauniimpana kangasteleva tulevaisuus edessään, väkevähenkinen runoilija, on poissa. Kulunut kauhun aika on siis taiteeltammekin vaatinut kalliin uhrin, jonka arvoa emme liian suureksi voi arvioida.”

Aika:

ti 2.4.2019 klo 18:00 – 19:00

Tapahtumapaikka ja osoite: Pääkirjasto Apilan Jaaksi-sali, Alvar Aallon katu 14, Seinäjoki
Järjestäjä: Seinäjoen kaupunginorkesteri ja Seinäjoen kaupunginkirjasto

Lue kommentointisäännöt ennen viestin kirjoittamista. Viestejä päivitetään ma─pe klo 8─15.45. Kaikki viestit tarkistetaan ennen julkaisua. Kommentteihin ei vastata.

Mikä kulkuväline kulkee raiteilla?

Kommentit

Ei kommentteja