+
Tulosta
Etusivu
Etusivu » Kulttuuri ja liikunta » Museopalvelut » Tutkimus ja hankkeet » Tako » Maahanmuuttajien sopeutuminen Suomessa 2017

Maahanmuuttajien sopeutuminen Suomessa 2017

Tänä vuonna itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta ja tämän merkittävän tapahtuman kunniaksi Seinäjoen maakuntamuseossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja projekteja. Keväällä 2017 museossa toteutettiin projekti, jonka nimi on "Maahanmuuttajien sopeutuminen Suomessa". Projektissa selvitettiin, miltä maahanmuutto oikeasti tuntuu, miten sopeutuminen sujuu, millainen tavallinen arkipäivä on jne. Sitä varten kerättiin tietoa maahanmuuttajien elämästä Seinäjoella haastattelemalla ja kuvaamalla.

Haastattelu valitaan menetelmäksi silloin kun halutaan saada subjektiivista tietoa ihmisestä ja annetaan hänelle mahdollisuus tuoda esille itseään koskevia asioita mahdollisimman vapaasti, sekä myös selvittää lisäkysymyksiä tarpeen mukaan. Haastattelussa haastattelija ja haastateltava ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Haastattelija pyrkii luomaan tilanteesta mahdollisimman luontevan ja avoimen. Haastattelut tapahtuivat haastateltavien toivomusten mukaan joko kotona tai muualla. Jotkut haastattelut kestivät noin 1.5 tuntia ja toiset yli kaksi tuntia. Niiden kesto riippui siitä kuinka paljon tietoa haastateltava oli valmis kertomaan omasta kokemuksesta.

Haastatteluun osallistui 10 henkilöä. He ovat kotoisin Ukrainasta, Bulgariasta, Moldovasta, Venäjältä, Kiinasta, Japanista ja Pakistanista. Haastattelussa on huomioitava myös maahanmuuttajan ikä, elämänvaihe, perheen rakenne, koulutus, työllistyminen ja sosiaalinen tukiverkosto. Haastateltavien ikä on 20-55 vuotta. Suurin osa heistä on asunut Suomessa vähän aikaa, kaksi tai kolme vuotta. Kaksi on asunut yli kahdeksan vuotta. Naisia on kahdeksan ja miehiä on kaksi. Yhdeksällä kymmenestä haastateltavista on perhe ja lapsia.

Monet muuttivat asumaan Suomeen työpaikan tai avioliiton takia. Naisilla on suoritettu yliopisto- tai ammatinkorkeakoulututkinnot, miehillä on ammattitutkinnot.

Haastateltavien yleiset suosikkipaikat Seinäjoella ovat Törnävällä sijaitsevat Simunan puisto ja Kartanopuisto. Niissä on mukava rentoutua ja ihastella luonnon kauneutta. Keskuspuisto on myös hyvin hieno paikka varsinkin keväällä, kun syreeni ja muut kukat kukkivat. Silloin Seinäjoki näyttää värikkäältä ja kovin kauniilta. Lakeuspuistossa vapaa nurmialue tarjoaa hyvän mahdollisuuden piknikkiin ja erilaisiin tapahtumiin.

Talvella suosikkipaikka on Jouppilanvuori. Siellä lasketaan pulkalla, käydään hiihtämässä metsässä.

Kaikki osallistujat ovat sama mieltä siitä, että Suomen luonto on todella puhdas ja kaunis. Metsässä ei ole roskia, eikä kaatuneita puita, mutta hyvät polut. Kyrkösjärvi, joka sijaitsee Seinäjoen ja Ilmajoen rajalla, on ihan mukava paikka kalastukseen.

Muita suosikkipaikkoja ovat uimahalli, kirjasto, kansalaisopisto. Kansalaisopistolla on mahdollisuus opiskella vieraita kieliä sekä opetella tekemään jotain uutta, käsityötä tai jotain liikuntaa.

Haastatteluun osallistuneiden tavallinen arkipäivä alkaa kahdeksalta, joidenkin työpäivä alkaa kuudelta. Viisi osallistujaa käy ammattikoulua, neljä on töissä ja yksi on työkokeilussa. Vapaa-ajalla he mielellään viettävät aikaa luonnossa, jotkut harrastavat maalausta ja piirtämistä sekä tanssimista.

Yleisimmät kaupat, joissa käydään ostoksilla, ovat Citymarket, Lidl ja S-market.

Pohdimme yhdessä haastateltujen kanssa, miltä maahanmuutto tuntuu alkuvaiheessa ja tässä vaiheessa, mitkä asiat edistävät ja estävät sopeutumista. Joka toinen haastateltava sanoi, että heikko suomen kielen taso saattaa tuoda vaikeuksia työpaikan saamiseen ja sopeutumiseen uuteen yhteiskuntaan. Auto puuttuu monelta ja on vaikeata kulkea vapaasti paikasta paikkaan. Haastateltujen mielestä huonot asiat, jotka voivat myös väsyttää, ovat kylmyys, pimeys ja tyhjät kadut illalla.

Lisäksi sosiaaliset kontaktit merkitsevät paljon varsinkin niille, jotka tulivat Bulgariasta, Ukrainasta, Moldovasta ja Venäjältä. On erityisesti vaikea tottua uuteen elämäntyyliin, koska näissä maissa todella arvostetaan paljon yhteyttä muihin ihmisiin. Useimmiten se on tapaamista läheisen ystävän kanssa kotona, ja se on pitkä ja kiireetön keskustelu. Lisäksi on tärkeätä käyttää huumoria ja vitsejä.

Olen itse sitä mieltä, että vieraassa kulttuurissa selviytyminen ja kotiutuminen ovat mahdollisia, jos maahanmuuttajalla on riittävä tukiverkosto – sukulaiset, ystävät ja työkaverit. Toinen tärkeä asia on kuuluminen joihinkin harrastusryhmiin, missä voi oppia ja kehittää persoonallisia taitoja. Se voi olla oma harrastus tai vaikka oman lapsen harrastukset, joiden kautta taas voi saada uusia kaverisuhteita. Niiden kautta voi myös työllistyä ja kehittyä.

Haastateltavia pyydettiin myös valitsemaan yksi esine kuvaamaan kotiseutuaan, lähtömaataan ja yksi esine Seinäjokea. Valintojen tekeminen oli joskus vaikeaa, mutta yleensä niin sanotut symboliesineet löytyivät helposti. Kotiseutua kuvaavia esineitä olivat muun muassa valokuva-albumit, puulelut, korurasiat, kaulakorut ja pelit. Ne toivat mieleen perheen, sukulaisia ja muistoja.

Seinäjokea puolestaan ilmensivät esimerkiksi koripallo, juomapullo, kirjastokortti, kypärä ja käsityöt. Seinäjoki-esineet liittyivät urheiluun, opintoihin, vapaa-aikaan tai muihin toimintoihin, jotka kertoivat uuteen elämään sopeutumisesta.


Projektin tuottaja Aleksandra Germanova