+
Tulosta
Etusivu
Etusivu » Kulttuuri ja liikunta » Museopalvelut » Tutkimus ja hankkeet » Pohjanmaan porvariverkosto

Pohjanmaan porvariverkosto

Pohjanmaan porvariverkosto on neljän viiden pohjalaismuseon yhteinen tutkimus- ja julkaisuhanke. Hankkeen käynnistivät K. H. Renlundin museon Kristina Ahmas ja Raahen museon Eija Turunen. Mukaan tuli Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon lisäksi myös Pietarsaaren museo.

Pohjanmaan porvariverkoston tutkimus- ja julkaisuhanke on rakentanut nykyajassa toimivan ja osapuolten osaamista vahvistavan kumppanuusverkoston. Hanke käynnistyi vuonna 2012, ja se jatkuu edelleen. Sen aikana on julkaistu kolme julkaisua: Pohjanmaan porvariston vuosisata 1750-1850, Asuminen ja elämänmuoto vuonna 2013, Pohjanmaan porvariston vuosisadat 1700-1800, Elinkeinojen verkostot vuonna 2016 ja Pohjanmaan porvariston vuosisata 1800, Sivistyksen verkostot vuonna 2018.

Pohjanmaan porvariston vuosisata 1750-1850 kuvaa porvariston elämää asumisen ja elämänmuodon näkökulmasta Kokkolassa, Pietarsaaressa, Raahessa, Vaasassa ja Seinäjoella. Asumisessa keskeistä olivat rakennukset, elämänmuodossa sukulaisuus- ja liikesuhteet. Pohjanmaan porvariston vuosisadat 1700-1800 -teoksen artikkeleissa tutkitaan elinkeinojen ja niiden edellyttämiä yhteistyöverkostoja. Pohjanmaan porvariston vuosisata 1800 paneutuu porvariston harjoittaman sivistyksen ilmiöihin ja niiden merkitykseen sekä omalla alueellaan että kansallisesti. Teemalla teos kunnioittaa Zacharias Topeliuksen merkkivuotta 2018.

Kirjasarjassa on tutkittu muun muassa Östermyran ruukin historiaa ja verkostoja. Seinäjoen kosket antoivat vesivoimaa Abraham Falanderin perustamalle Östermyran rautaruukille. Etualalla Tikkukosken pato Kniipintammi, jonka avulla säännösteltiin veden virtausta. Taustalla näkyy 1830-luvulla laajennettu Östermyran kartano. Kuva: Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kuva-arkisto.


Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo
Törnävän museoalue
Törnäväntie 23, 60200 Seinäjoki
p. 06 416 2648
epmaakuntamuseoseinajoki.fi