Etelä-Pohjanmaan museo sijaitsee puistomaisella Törnävän kartanon alueella.

Törnävän, alun perin Östermyran, kartanon historia ulottuu yli kahdensadan vuoden taakse Ruotsin vallan ajan viimeisiin vuosiin. Vaasalainen kauppias ja laivanvarustaja Abraham Falander perusti Seinäjoen Ala-Seinäjoen kylään Östermyran rautaruukin vuonna 1798. Ansioitunut kauppias aateloitiin Suomen sodan aikana Wasastjerna -nimellä. Wasastjernat perustivat kartanon alueelle myös ruutitehtaan ja edistivät maatalouden kehittymistä Etelä-Pohjanmaalla. Ruukki toimi alueella 1870 -luvulle saakka. Myöhemmin alueen omistanut hovioikeudenasessori Konstantin Törnudd antoi paikalle nimen Törnävä. Alue siirtyi testamentilla Seinäjoen kunnan omistukseen vuonna 1925. Museotoiminta alkoi alueella jo 1930-luvulla. Nykyään kartanon päärakennus on Seinäjoen kaupungin edustustila.

Kartanon ulkorakennukset kuuluvat museoalueen kohteisiin. Kartanon Kivinavetassa sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan museon info, lipunmyynti ja näyttelytiloja. Alakerran Mihinä me ollahan? -perusnäyttelyssä kerrotaan Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen historiasta. Rakennuksen toisessa kerroksessa on vaihtuvien näyttelyiden tila, Vinttigalleria.

Työväen entisiin asuinrakennuksiin, Punatulkkuihin, on sisustettu pehtorintupa, käsityöläisten verstaita sekä maalaisapteekki, ja kartanon meijerirakennuksessa sijaitsee luonto- ja geonäyttely Keidas.

Ulkomuseoalueelle on koottu 1600–1800-luvun talonpoikaisrakennuksia eri puolilta maakuntaa. Alueen helmiä ovat Liinamaan kaksfooninkinen tuparati ulkorakennuksineen ja komea tuulimylly. Entisajan tunnelmaa voi aistia myös vanhassa kyläkaupassa eli kauppapuorissa.