+
Tulosta
Etusivu

Perusnäyttelyn rautaa ja ruutia

Rautaa ja ruutia -tehtävät

Törnävän kartanon historia alkoi yli 200 vuotta sitten, kun vaasalainen liikemies, laivanvarustaja ja sahanomistaja Abraham Falander perusti rautaruukin Seinäjoen koskien varteen. Hän nimesi paikan Östermyraksi (suom. Itäneva), koska nevasoiden ympäröimä paikka sijaitsi Idässä Vaasasta katsoen.

Östermyran sepän pajoissa työskenteli useita seppiä, vasaraseppiä ja sepän apulaisia. Hienotaontaa teki kaluseppä ja kalusepän apulainen. Hiilirenki huolehti ahjon hiilistä.

Rautaruukki perustettiin Seinäjoen Tikkukosken läheisyyteen, sillä koskesta saatiin voimaa pajojen vesirattaiden pyörimiseen. Vasarapajoissa taottiin nippuvasaralla puolivalmisteita, nippu-, pultti- ja vannerautaa, ja kahdella naulavasaralla nauloja. Lisäksi taottiin ns. mustatakeita, kuten pannunjalkoja, lapioita, kuokkia, hiilihankoja ja hevosenkenkiä. Kankirautapajassa valmistettiin kankiraudan lisäksi mm. kärrynpyöriä, reenjalaksia ja ruorirauta- aineksia.


Tehtävä ala- ja yläkoululaisille: Etsi museon perusnäyttelystä Östermyran rautaruukissa valmistetut rautaesineet. Mitä ne ovat?

Tehtävä yläkoululaisille: Tutki Östermyran ruukin vuoden 1840 hinta- ja tuoteluettelosta mitä rautatuotteita kanki- ja nippuvasarapajoissa valmistettiin. Hintaluettelo löytyy Östermyran kartanolla -opetusjulkaisun sivulta 11 ja myös tästä.

Gustav August Wasastjerna

Ruutitehtävät

Ruutitehdas ruukin rinnalle

Gustaf August Wasastjerna perusti Östermyran ruutitehtaan ja sen toiminta käynnistyi vuonna 1828. Valtio osallistui hänen tehtaansa kustannuksiin rakentamalla ruudintarkastamon ja maksamalla korotonta lainaa rakentamiseen ja palkkaa Wasastjernalle. Tehtaan oli myytävä ruutiaan valtiolle. Päätös ruutitehtaan perustamisesta tehtiin vuonna 1825, mutta ruudin valmistus alkoi kolmea vuotta myöhemmin.

Ruuti oli Östermyran toinen päätuote vuosina 1828–1892.
•Mustan ruudin koostumus: 75% salpietaria, 15% hiiltä, 10% rikkiä
•Ruutia käytettiin esimerkiksi rautateiden rakentamistyömailla tehtyihin räjäytyksiin
•Tien toisella puolella keltaisessa Propeeri-rakennuksessa työskennellyt ruudintarkastaja valvoi ruudin pakkaamista ja huolehti siitä, että tynnyreihin painettiin ruukin leima, ruutilaji ja valmistusvuosi. Yhteen puiseen ruutinassakkaan eli tynnyriin mahtui 40–50 kiloa ruutia.


Tehtävä: Tutustu Mihinä me ollahan -perusnäyttelyssä mm. ruutinassakkaan ja metsästysruutiin. Yläkerran työpajatilaan museon henkilökunta voi pyynnöstä laittaa ruudin raaka-aineita havainnollistavat pussit punnittavaksi. Päättele, mistä raaka-aineesta johtuu ruudin musta väri ja selvitä mistä aineista ruutiin tarvittava salpietari on tehty.
Östermyrassa valmistettuun mustaan ruutiin käytettiin 75 % salpietaria, 15 % hiiltä ja 10 % rikkiä.
Salpietari on suola, jota pohjanmaalaiset talonpojat perinteisesti valmistivat jo ennen Östermyran ruutitehtaan perustamista. Salpietaria keitettiin kylän yhteisessä suuressa pannussa sitä ennen kuivatusta mullan, lannan, lehmän virtsan, kasvi- ja teurasjätteiden sekä kalkin seoksesta.

Hiiltä Östermyran lähiseudun talonpojat tekivät puusta, etenkin lepästä. Hiilen ja salpietarin valmistus oli sivuelinkeino maanviljelijöille, kunnes 1800-luvun puolivälissä salpietaria alettiin tuoda Suomeen jopa Intiasta¬. Rikki tuotiin tankoina Ruotsista Taalainmaalta.

Ruutitehtaaseen kuului lukuisia rakennuksia joen rantamilla. Östermyrassa valmistettiin karkeaa vuoriruutia, tykkiruutia, "hienoruutia" ja "hienointa metsästysruutia". Ruudille oli käyttöä muun muassa Krimin sodassa, metsästyksessä sekä rakennettaessa rautateitä ja kaivoksia.

Östermyran ruutitehtaan ruutia käytettiin esimerkiksi Suomen ensimmäisen rautatien rakentamiseen Helsingistä Hämeenlinnaan vuosina 1858–60. Kun Tampereen ja Vaasan välistä rautatietä rakennettiin vuosina 1879–1883, Östermyran ruutia vietiin Vaasan radan rakennustyömaan eri työpisteisiin. Rakentajia oli enimmillään jopa 4000 henkeä. Rautatien rakentamisessa tarjoutui työpaikkoja myös entisille ruukintyöläisille, sillä Östermyran rautaruukki oli lopetettu vuoden 1875 tienoilla.

Gustav Adolf Wasastjerna


Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo
Amanuenssi-museolehtori Kirsi Hänninen
p. 06 416 2650, 040 741 3910
kirsi.hanninenseinajoki.fi