+
Tulosta
Etusivu

Liinamaa

Tämä tiivistelmä pohjautuu osittain Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon Mihinä me ollahan -julkaisusarjanTalonpojan pihapiirissä -julkaisuun, jota saa ostaa maakuntamuseosta. Julkaisuja voi käyttää jo etukäteen koulussa museokäyntiin valmistuttaessa ja myös jälkikäteen museovierailun kokemusta työstettäessä.

Punaiset tuvat 1600–1900-luvuilla

Rakennusten ryhmittäminen neliön tai suorakaiteen muotoon jopa umpipihaksi on ollut Länsi-Suomelle ominaista jo varhain. Umpipiha on suojannut pihapiiriä villieläimiltä. Pihapiirit ovat muuttuneet ajan kuluessa jatkuvasti jokaisen sukupolven muokatessa pihapiiriään itselleen sopivaksi. Eteläpohjalaiset pihapiirit ovat käytännöllisiä sekoituksia vanhasta ja uudesta rakentamisesta.

Mistä erotat Liinamaan pihapiirin päärakennuksen muista rakennuksista?

Etelä-Pohjanmaalla lutti, eli luhdillinen aittarakennus, sai tärkeän aseman pihapiirissä, kun pihan sisäänkäynti kulki usein lutin läpiajettavan solan kautta. Alakerran säilytyshuoneiden, aittojen, yläpuolella sijaitsivat kesäisin makuutiloina käytetyt vaateaitat.

Etsi Liinamaan pihapiiristä luttirakennukset ja katsele mitä kulkuaukkoja ja ikkunoita niissä on. Montako kerrosta luttirakennuksissa on?

Liinamaan pihapiiristä löydät useita aittoja, jotka ovat toimineet säilytys- ja nukkumatiloina. Montako aittaa löydät? Niiden sisustusta katsomalla huomaat, mitä niissä on tehty? Koulussa voitte esimerkiksi kuvaamataidon tunnilla askarrella pikkuaitan pahvista hieman viistoseinäisenä ja värittää se punamultamaalia vastaavalla värillä. Askartelun kuvamalleina voi hyödyntää Mihinä Me ollahan? – Talonpojan pihapiirissä -julkaisun valokuvia.

Vilja varastoitiin vilja-aittoihin, joihin saatettiin varkaiden varalta rakentaa kaksoispohja. Tulipalovaaran vuoksi vilja-aitat sijoitettiin muista rakennuksista syrjään, mutta kuitenkin hyvälle näköetäisyydelle. Aitoissa säilytettiin myös ruokatavaraa. Makkarat ja juustot upotettiin laariin jyvien sekaan. Kolissa (kokissa) eli aitan yläkerrassa säilytettiin mm. pellavia ja vuotia.

Puna- ja keltamultamaali: Puna- tai keltamulta on savesta polttamalla saatu maaliaine, johon perinteisen reseptin mukaan sekoitetaan rauta- ja kuparivitrilliä, ruisjauhoa, sillinsuolavettä ja suolaa.


Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo
Amanuenssi-museolehtori Kirsi Hänninen
p. 06 416 2650, 040 741 3910
kirsi.hanninenseinajoki.fi