Mirja Inkeri Kuivaniemi


Mirja Inkeri Kuivaniemi (o.s. Kiviniemi) on syntynyt Isojoella ja asuu Seinäjoella. Koulutukseltaan hän on merkonomi ja on työskennellyt sihteerinä. Nykyään hän on vapaa kirjailija.
Mirja Kuivaniemi on nykyisin yksineläjä, maailmalla asuu aikuinen tytär tyttärineen.


Heinäsirkat. Näytelmä. 1981.
Akka katees. Näytelmä. 1982.
Älä itke äiti. Näytelmä. 1983.
Lapsuus kuin sadekuuro. TV-runoelma.
Neitoperho. Romaani. 1984.
Pekka Niemisen kesä. Romaani. 1985.
Tyttö ikkunan takana. Romaani.1986.
Verestä kudottu verkko. Romaani. 1988.
Punainen suru. Romaani. 1989. (Ilmestynyt myös äänikirjana)
Lasillinen Saint Amouria. Runoja. 1991.
Salaperäiset kirjeet. Nuortenromaani. 1991. (Ilmestynyt myös äänikirjana)
Hyvä aviomies. Novelleja. 1992.
Mikset sä vastaa? Nuortenromaani. 1993.
Jää hyvästi, Dublin. Romaani. 1994.
Ihmisten lainaajat. Novelleja. 1996.

Pojat ja pankkiryöstäjä. Nuortenromaani. 1999 Kirjoitettu yhdessä Hellevi Salmisen kanssa.
Puhumattomien Naiset. Monologi. 1997.
Hinta. Romaani. 2004.
Virta. Romaani. 2007.
Sudenkuopat. 2009.

Yksi kirjoittajista teoksissa:
Kirjailijakuvia 2. 1983.
Suomalaisia Kirjailijakuvia. 1987.
Väkivallasta vapaaksi (toim.) 1996.

Osuudet antologioissa:
Pännä. 1969.
Jokivarsilta. 1972.
Asemalaiturilla minusta pusertui kaikki. 1976.
Runo Pohjanmaalla. 1977.
Viisi näytelmää. 1981.
Asuinpaikkana maisema. 1981.
Eteläpohjalaisia pienoisnäytelmiä. 1982.
Näytelmärengas. 1983.
Rakkauden kirjo. 1989.
Kitisen kontio. 1989.
Kirjailija-antologia. Äänikirja. 1990.
Ajatus on lahja. 1992.
Runon vuoksi. 1997.

Kotiutua. 1998.
Suon syvä syli. 1999.

Etsi Mirja Kuivaniemen teoksia Seitti-kirjastoista

 

Vaasan läänin taidepalkinto. 1985.
Seinäjoen kaupungin kulttuuripalkinto. 1989.
Artturi Leinosen palkinto. 1996.
Lisäksi lukuisia kirjoituskilpailupalkintoja.

jasenyydet.gif (4875 bytes) Pohjanmaan Kirjailijat ry:n kunniajäsen, sihteerinä monia vuosia 1970-luvulla.
Suomen Maakuntakirjailijat ry:n kunniajäsen, johtokunnan jäsen 1987-1993.
Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 1995-1997.
Pohjanmaan taidetoimikunnan jäsen 1995-1997, puheenjohtaja 1998-2000.
Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuriasiain neuvottelukunnan jäsen 1995-


Mirja Kuivaniemen ensimmäinen kirjallinen työ oli jossain viikkolehdessä nimimerkillä julkaistu runo ehkä 16-17-vuotiaana.
Kirjailijaksi hänet sai ryhtymään tarve kirjoittamalla jäsentää elämää ja ilmaista itseään, mielen kaaos ja syvemmän elämänsisällön etsiminen.

Mirja Kuivaniemi kirjoittaa ensin pitkään mielessä ja sitten vauhdikkaasti koneella tarinan alusta loppuun. Sen jälkeen on vuorossa hidas muokkaaminen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen kokeilu.

"En ajattele lukijoita kirjoittaessani, vaan pyrin kirjoittamalla ymmärtämään elämää ja sen ilmiöitä. Joskus kirjoitan pelkästä ilosta rakentaa tarinoita. Jälkeenpäin ajatellen toivon, että olisin voinut välittää ainakin suvaitsevaisuutta."

omakohtaasia.gif (2494 bytes) Mirja Kuivaniemen harrastuksiin kuuluvat mietiskely, elokuvat, teatteri, lukeminen, kirjeitten kirjoittaminen ja kukkien kasvattaminen.

Yhtä ehdotonta mielikirjailijaa Mirja Kuivaniemllä ei ole. Häntä miellyttävät kotimaisista kirjailijoista muun muassa Timo K. Mukka, Tomi Kontio ja Esa Sariola, ulkomaisista Albert Camus, Ernesto Sabato ja erityisesti tällä hetkellä (11.8.1998) Bernard Schlink Lukija-romaaninsa ansiosta.

Lempisäveltäjä vaihtelee, tällä hetkellä se on muun muassa Eino-Juhani Rautavaara.
Suosikkielokuvia on monia, vanhoista esimerkiksi Korppi sylissä ja Pitsinnyplääjä, uudemmista Piano ja Kaikki elämän aamut.

Pienenä hän pelkäsi näkemiään kummituksia, ja sitä että jokin hänen läheisistään tapettaisiin.

"Kun kirjoitin toista romaaniani, Pekka Niemisen kesää, kiinnyin luomaani päähenkilöön niin, että käsikirjoituksen luovutettuani olin kustantajalle mustasukkainen, kiukuttelin ja rääyin, että he veivät Pekan minulta.
Kiintymys selittynee sillä, että itselläni ei ole poikaa."

Tärkeintä elämässä on (koska kysytään "mikä", suljen pois ihmiset ja vastaan) edes kohtalainen terveys ja työkyvyn säilyminen.

kotomaakunnasta.gif (2844 bytes) Etelä-Pohjanmaa ja eteläpohjalaisuus merkitsevät minulle "suomalaisuutta, juurieni hyväksymistä".

lisatietoa.gif (2167 bytes) Mirja Kuivaniemi Sanojen aika -kirjailijatietokannassa

Tihinen Anne: Mirja Kuivaniemen Neitoperho ja Eira Pättikankaan Olkileijona murisee –teoksen eteläpohjalaisesta murteesta. Pro gradu –tutkielma. Oulun yliopisto. 2006.

paluu etusivullepaluu etusivulle
Tiedot 17.12.2009 © Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto