|
|
 |
Mirja Inkeri Kuivaniemi (o.s.
Kiviniemi) on syntynyt Isojoella ja asuu Seinäjoella. Koulutukseltaan hän on
merkonomi ja on työskennellyt sihteerinä. Nykyään hän on vapaa kirjailija. Mirja Kuivaniemi on nykyisin yksineläjä, maailmalla asuu aikuinen tytär tyttärineen. |
 |
Heinäsirkat. Näytelmä. 1981. Akka katees. Näytelmä. 1982. Älä itke äiti. Näytelmä. 1983. Lapsuus kuin sadekuuro. TV-runoelma. Neitoperho. Romaani. 1984. Pekka Niemisen kesä. Romaani. 1985. Tyttö ikkunan takana. Romaani.1986. Verestä kudottu verkko. Romaani. 1988. Punainen suru. Romaani. 1989. (Ilmestynyt myös äänikirjana) Lasillinen Saint Amouria. Runoja. 1991. Salaperäiset kirjeet. Nuortenromaani. 1991. (Ilmestynyt myös äänikirjana) Hyvä aviomies. Novelleja. 1992. Mikset sä vastaa? Nuortenromaani. 1993. Jää hyvästi, Dublin. Romaani. 1994. Ihmisten lainaajat. Novelleja. 1996. Pojat ja pankkiryöstäjä. Nuortenromaani. 1999 Kirjoitettu yhdessä Hellevi Salmisen kanssa. Puhumattomien Naiset. Monologi. 1997. Hinta. Romaani. 2004. Virta. Romaani. 2007. Sudenkuopat. 2009. Yksi
kirjoittajista teoksissa: Osuudet antologioissa:
|
 |
Vaasan läänin taidepalkinto.
1985. Seinäjoen kaupungin kulttuuripalkinto. 1989. Artturi Leinosen palkinto. 1996. Lisäksi lukuisia kirjoituskilpailupalkintoja. |
 |
Pohjanmaan Kirjailijat ry:n
kunniajäsen, sihteerinä monia vuosia 1970-luvulla. Suomen Maakuntakirjailijat ry:n kunniajäsen, johtokunnan jäsen 1987-1993. Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 1995-1997. Pohjanmaan taidetoimikunnan jäsen 1995-1997, puheenjohtaja 1998-2000. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuriasiain neuvottelukunnan jäsen 1995- |
 |
Mirja Kuivaniemen ensimmäinen
kirjallinen työ oli jossain viikkolehdessä nimimerkillä julkaistu runo ehkä
16-17-vuotiaana. Kirjailijaksi hänet sai ryhtymään tarve kirjoittamalla jäsentää elämää ja ilmaista itseään, mielen kaaos ja syvemmän elämänsisällön etsiminen. Mirja Kuivaniemi kirjoittaa ensin pitkään mielessä ja sitten vauhdikkaasti koneella tarinan alusta loppuun. Sen jälkeen on vuorossa hidas muokkaaminen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen kokeilu. "En ajattele lukijoita kirjoittaessani, vaan pyrin
kirjoittamalla ymmärtämään elämää ja sen ilmiöitä. Joskus kirjoitan pelkästä
ilosta rakentaa tarinoita. Jälkeenpäin ajatellen toivon, että olisin voinut välittää
ainakin suvaitsevaisuutta." |
 |
Mirja Kuivaniemen harrastuksiin
kuuluvat mietiskely, elokuvat, teatteri, lukeminen, kirjeitten kirjoittaminen ja kukkien
kasvattaminen. Yhtä ehdotonta mielikirjailijaa Mirja Kuivaniemllä ei ole. Häntä miellyttävät kotimaisista kirjailijoista muun muassa Timo K. Mukka, Tomi Kontio ja Esa Sariola, ulkomaisista Albert Camus, Ernesto Sabato ja erityisesti tällä hetkellä (11.8.1998) Bernard Schlink Lukija-romaaninsa ansiosta. Lempisäveltäjä vaihtelee, tällä hetkellä se on muun
muassa Eino-Juhani Rautavaara. Pienenä hän pelkäsi näkemiään kummituksia, ja sitä että jokin hänen läheisistään tapettaisiin. "Kun kirjoitin toista romaaniani, Pekka Niemisen
kesää, kiinnyin luomaani päähenkilöön niin, että käsikirjoituksen luovutettuani
olin kustantajalle mustasukkainen, kiukuttelin ja rääyin, että he veivät Pekan
minulta. Tärkeintä elämässä on (koska kysytään
"mikä", suljen pois ihmiset ja vastaan) edes kohtalainen terveys ja työkyvyn
säilyminen. |
 |
Etelä-Pohjanmaa ja
eteläpohjalaisuus merkitsevät minulle "suomalaisuutta, juurieni
hyväksymistä". |
 |
Mirja Kuivaniemi Sanojen
aika -kirjailijatietokannassa
Tihinen Anne: Mirja Kuivaniemen Neitoperho ja Eira Pättikankaan Olkileijona murisee –teoksen eteläpohjalaisesta murteesta. Pro gradu –tutkielma. Oulun yliopisto. 2006. |
  |
|
| Tiedot 17.12.2009 © Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto | |
