 |
|
 |
Heikki Hemminki on syntynyt
7.6.1931 Kauhavalla ja asuu Kurikassa. Koulutukseltaan hän on sosionomi ja humanististen tieteiden kandidaatiksi hän on valmistunut Tampereen yliopistosta vuonna 1966 pääaineena kirjallisuus. Hänen viimeinen työpaikkansa on ollut Kelan Kurikan toimiston johtajana. Hän on naimisissa. |
 |
Ämpinsaaren kellot.
Poikaromaani.1962. Leiri 62. Poikaromaani. 1962. Reitin varrelta. Runoja. 1964. Kehityslauluja. Runoja. 1966. Promootio. Näytelmä. Esitetty Jyväskylän ylioppilasteatterissa. Tulva. Näytelmä. 1968. Esitetty Seinäjoen kaupunginteatterissa. Atomistit. Näytelmä. 1969. Esitetty Seinäjoen kaupunginteatterissa. Raamattusaaren kanssa. Näytelmä. 1970. Esitetty Vaasan kaupunginteatterissa. Kuntakirjailija. Kuunnelma. 1970. Esitetty Yleisradiossa. Munuainen. TV-näytelmä. 1971. Esitetty TV 2:ssa. Kulta ja kunnia. Näytelmä. 1972. Esitetty Rovaniemen teatterissa. Pohjanmaa 2000. TV-runoelma. 1974. Esitetty TV 2:ssa. Piiskahäät. Näytelmä. 1974. Esitetty Vaasan kaupunginteatterissa. Laihialaasen lottovoitto. Kuunnelma. 1974. Esitetty Yleisradiossa. Avaruusleikki. Lastennäytelmä. 1974. Läänintarzan. Kuunnelma. 1976. Esitetty Yleisradiossa. Uusparantajat. Kuunnelma. 1976. Esitetty Yleisradiossa. Matkalauluja I-II. Yleisradiossa 1975. Kaksi mesenaattia. TV-dokumenttinäytelmä. 1978. Esitetty TV 2:ssa. Elolehmä. Runoja. 1979. Nuori veri. Näytelmä. 1981. Kauhavan nuorisoseuran 100-vuotisjuhlanäytelmä. Nauru lakeudella. Romaani. 1985. Kauhavalla häät oli komiat. Näytelmä. Aatamien vallankumous. Näytelmä. 1986. Symposion. Näytelmä. 1987. Esitetty Seinäjoen kaupunginteatterissa. Pelimannikuningas. Näytelmä. 1992. Esitetty Kortesjärvellä. Europamaus/Euromuilutus. Näytelmä. 1994. Esitetty Toukolan näyttämöllä. Veli Matin sotapäiväkirja vuosilta 1939-45. Romaani. 1994. Euroleipurit. Näytelmä. 1995. Jumalan pajavasarat. Näytelmä. 1995. Kiiltomadon testamentti. Runoja. 1996. Myös äänikirjana. Päivä Elysiumissa. Näytelmä. 1997. Kauhavan rauta ei ruostu. Näytelmä. 1999. Esitetty Kauhavalla. Matkamies maan. Äänikirjeitä maailmalta. Proosarunoja / monologeja. 2001. Härmä, kirves, perkeles : monolaakia Pohojanmaan kautta. Proosarunoja. 2002. CD-levy. Keeniperimä. Pohojalaasia rysköörunoja. Runogalleria ry. 2007. Kaksi ääntä Pohjanmaalta. Runoja ja maalauksia. Risto Jalonen ja Heikki Hemminki. Runogalleria ry. 2007. Monen kaupungin tuoksua : kirjailijana Väli-Suomessa. 2011. Myös seuraavat Heikki Hemmingin näytelmät ovat lainattavissa Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjastosta: Kotimaani ompi Suomi. Osuudet antologioissa: Heikki Hemminki on kirjoittanut myös lehti- ja radiojuttuja
nimimerkeillä Turvesmaan profeetta, Pyykkäri ja Jussila.
|
 |
I palkinto
Yhteiskunnallisen korkeakoulun runokilpailussa. 1958. (tuomarina prof.
Unto Kupiainen) I palkinto Suomen nuoriso-opiston järjestämässä valtakunnallisessa runokirjoituskilpailussa. 1959. Valtionpalkinto. 1970. Seinäjoen kaupungin kulttuuripalkinto. 1972. Vaasan läänin taidepalkinto. 1976. I palkinto Tampereen kaupunginkirjaston kirjoituskilpailussa. 1964. I palkinto Maaseudun sivistysliiton valtakunnallisessa näytelmäkirjoituskilpailussa. 1974. |
 |
Tampereen yliopiston
kirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja 1962-1964 Suomen Kirjailijaliiton jäsen 1965 - Suomen Näytelmäkirjailijaliiton jäsen 1967 - Suomen Maakuntakirjailijat ry:n perustajajäsen ja varapuheenjohtaja 1971 - 1973 Pohjanmaan Kirjailijat ry:n puheenjohtaja 1967-1971 ja 1975-1976 Vaasan läänin taidetoimikunnan jäsen 1969-1975 |
 |
Ensimmäinen julkaistu kirjani on
Ämpinsaaren kellot (1962) ja ensimmäinen julkistettu näytelmäni on Promootio, joka
esitettiin Jyväskylän ylioppilasteatterissa 1966. Kirjailijaksi ryhtyminen lienee "geenivirhe". Opiskelin kirjallisuutta yliopistossa, joten silläkin saattoi olla vaikutusta. Professorina oli tunnettu runoilija Unto Kupiainen, jolla saattoi myös olla merkitystä. Kirjoitan kirjoitinpäätteellä nykyisin. Vanha Olympia on eläkkeellä täysin palvelleena pitkän päivätyön jälkeen. Myös matkakirjoituskoneeni ROI, jonka hankin ensimmäisillä tileilläni Lapinlahden kulttuuripitäjästä 1954 on päässyt vanhuuden lepoon. Se mitä haluan kirjailijantyölläni välittää lukijoille riippuu aiheesta. En ole ollut minkään ideologian palvelija kirjallisessa työssäni (En ole koskaan omistanut esim. minkään puolueen jäsenkirjaa). |
 |
Harrastuksenani on maalaus. Mielikirjailijani on Eino Leino ja lempisäveltäjäni on Jean Sibelius. Suosikkielokuvaa ei minulla ole, mutta hyvistä pidän. Pelkäsin pienenä sotaa, joka varjosti lapsuuttani ja nuoruuttani. Tärkeintä elämässäni ovat lapset, vaimo ja terveys. |
 |
"Pohjalaiset tekevät tekoja,
joista muut kirjoittavat." Maakunnasta on lähtenyt viime aikoina hyviä
kirjailijoita, jotka ovat todistaneet, että pystymme kirjoittamaan itsekin noista
"teoista" ja tuo Arvo Salon väittämä on kumottu. Aiheitahan täältä löytyy kosolti. Eteläpohjalainen kirjailija on oman maisemansa "tuote". Maisema, miljöö, kulttuuriperinne vaikuttavat meissä. Kaikki kirjallisuus kantaa myös regionaalista leimaa ja uskon, että sen merkitys kasvaa EU:n paineessa. Suomalaisuudessa on myös kirjallisuuden voima ja merkitys. Esim. mitä olisi Nobel-kirjailija Laxnessin tuotanto ilman islantilaisuutta. Toinen asia onkin sitten, miten täällä suhtaudutaan kirjailijoihin ja minkälaiset työedellytykset täällä Helsingin ulkopuolella asuvilla kirjailijoilla on. Tarjotaanko työtilaisuuksia, tilataanko näytelmiä, käsikirjoituksia teattereiden tarpeisiin vai annetaanko työt muualle ja sivuutetaan alueen kirjailijat? Entä apurahat? Kustantajia täällä ei ole. Tuntevatko ammattiteatterit identiteettinsä vaikutusalueellaan? Toimivatko teatterit pelkästään markkinavoimien talutusnuorassa? Entä harrastajateatterit, jotka pyörittävät homeista ohjelmistoa vuodesta toiseen… Näistä kysymyksistä kannattaisi keskustella - vaikkapa Seinäjoen maakuntakirjaston parnassolla. Onko täällä mitään kulttuuriohjelmaa, tavoitteita vai tanssimmeko me vain pirunpolskaa säkki päässä? |
  |
|
| Tiedot 21.09.2011 © Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto | |
