Pääkirjaston esittely

Kirjaston on suunnitellut professori Alvar Aalto ja se valmistui vuonna 1965. Kirjaston pinta-ala on 1600 m2 ja tilavuus 6700 m3.

Yläkerrassa on aikuisten lainausosasto, lastenosasto, musiikkiosasto ja työhuoneita. Alakerrassa on käsikirjasto, kirja- ja lehtivarastot, mikrofilmihuone, arkisto, Poistopirtti, kotiseutukokoelma, työhuoneita ja henkilökunnan sosiaalitilat.

Maakuntakirjasto-oikeudet Seinäjoen kirjasto sai vuonna 1968. Tällä hetkellä Seinäjoen maakuntakirjaston toiminta-alueena on Etelä-Pohjanmaan maakunnan 18 suomenkielistä kaupunkia ja kuntaa. Seinäjoen kaupunginkirjasto sai ensimmäisen päätoimisen virkailijan kesällä 1963.

Kirjaston pohjapiirros on kuin avattu seisova kirja, jota katsellaan ylhäältä päin. Kaikkea voi valvoa kirjan selkämyksestä eli neuvonnasta käsin.

Katon rakenne on upea ideana ja toteutuksena: katon tasot noudattavat lattian tasoa, esim. kun laskeudutaan keskellä kirjastoa olevaan monttuun, katto sen yläpuolella on myös alempana.

Talon rakennustyö on mestarillista. Kattoa valettaessa raakalauta on kasteltu märäksi, jotta sitä on voitu taivuttaa. Pinta on jätetty rosoiseksi, ja lautojen juonteet erottuvat ohuen maalin alta.

Tekniikkaa jo vuodelta –65: valot voi sammuttaa keskitetysti neuvonnan valotaulusta.

Aallolle tuli pieni erhe suunnittelussa: hän luuli, että talo on toisin päin (eli julkisivu etelään). Kun selvisi, että etelään päin onkin takasivu ja suurten ikkunoiden takia kesällä voi tulla kuuma, mestari keksi metallisäleiköt ikkunoitten ulkopuolelle. Nyt valo tulee epäsuorasti ja suurten seinäpintojen ansiosta kirjastossa on suhteellisen valoisaa pilvisenäkin päivänä.

Toinen erhe sattui katon kanssa: katto kaartuu heti katonrajasta alaspäin, jonka vuoksi lainaussalin takaseinän keskimmäisiä ikkunoita ei saa auki ja niiden peseminen on hankalaa.

Entinen käsikirjasto

Lastenosastolla on matalampi rakenne ja pienemmät kalusteet.

Entinen lehtisali

Alakerran käsikirjastossa oli ennen taidenäyttelytila.

Alkuperäisellä paikallaan talon länsipäädyssä, tilanpuutteen takia materiaalia on jouduttu hajauttamaan.

Erillinen rakennus osoitteessa Koulukatu 25.

Talo piti alunperin rakentaa Karjalaan Elisenvaaraan, mutta kun rajat 1940-luvulla vedettiin uudestaan, piti jo valmiiksi katsottu puutavara siirtää äkkiä pois alta.

Talo on rakennettu Seinäjoelle 1947 ja Seinäjoen kaupungin omistukseen se on tullut vuonna 1966. Lehtitupana rakennus on ollut vuodesta 1990.