+
Tulosta
Etusivu
Etusivu » Blogit » Opisto bloggaa » 2018 » Helmikuu » Viisas varautuu arjen yllätyksiin

Blogit

Viisas varautuu arjen yllätyksiin

06.02.2018, klo 14:50

Varautuminen arjen häiriötilanteisiin on helppoa ja säästää monelta harmilta. Kuluneena talvena on uutisoitu runsaan lumentulon aiheuttamista sähkökatkoista Kainuussa, Nousiaisissa talousvesi saastui viemärivedellä. Muutakin voi sattua: tulee lakko, yksinasuja sairastuu tai liikenneyhteydet katkeavat, myrsky tai tulva aiheuttaa tuhoja, kaupat menevät kiinni tai eivät saa tuotteita, kaukolämpö katkeaa. Miten tällaisiin yllättäviin tilanteisiin voi varautua? Arjen selviytymisvinkkejä kysyttiin turvallisuuskouluttaja Aana Vainiolta.

Jos puhtaan veden saannissa on ongelmia, lähikaupoista loppuvat pullovedet päivässä tai parissa. Varavedenjakelu pyritään yli 24 tunnin vesikatkosten aikana järjestämään vesilaitosten ja viranomaisten yhteistyönä. Kotoa pitää silti löytyä puhtaita kannellisia isoja astioita - sankoja, mehukanistereita, maitotonkkia tms., joilla veden saa kuljetetuksi vähän kauempaakin. Normiarjessa ei tule ajatelleeksi kuinka paljon vettä kuluu päivässä jokaisella asujalla; ruoka- ja juomavettä, mutta myös pesuvettä ja vessan huuhteluvettä. Sangollinen päivässä on minimi veden kulutuksessa asukasta kohti, vaikka silloin joutuu jo tinkimään monesta asiasta. Normaaliarjessa vettä kuluu keskimäärin 130 litraa päivässä per henkilö.


Ruuan kotivara tarkoittaa sitä, että kotiin hankitaan kuivamuonaa ja muuta hyvin säilyvää ruokaa vähän enemmän kuin vain huomisen tarpeisiin. Kotivara on siis pääasiassa sitä, mitä kotona muutoinkin syödään esim. näkkileipää, säilykkeitä, pähkinöitä, riisiä, pastaa, kuivattuja hedelmiä, herkkuja ja lemmikkien ruokia unohtamatta. Lisäksi on hyvä miettiä, miten ruoka valmistetaan, jos vaikka sähköt ovat poikki - Onko kotona tai naapurissa grilli tai retkikeitin vai tehdäänkö nuotioretki lähimetsään?


Ruuan ja veden lisäksi arjen häiriötilanteissa tarvitaan usein tasku- tai otsalamppua varaparistoineen ja yksi paristoilla toimiva radiokin on hyvä olla. Toki täyteen ladattu puhelin toimii jonkin aikaa, ja vara-akulla saa vielä lisäaikaa. Puhelinverkko kokonaisuudessaan toimii kuitenkin akkujen turvin enintään 12 tuntia, minkä jälkeen tarvitaan varavoimaa, jota ei välttämättä joka mastolle riitäkään. Sen sijaan patteriradion kautta voi tärkeitä uutisia kuunnella useita päiviä, vaikka sähköt olisivat poikki ja itse olisi jumissa myrskytuhojen saartamana kesämökillä.
Entä mistä saadaan lämpöä, jos sähköt ovat poikki tai kaukolämpö reistaa? Kuivia polttopuita ja tulisija – takka, uuni, hella, kiuas – on onneksi monessa kodissa. Mennään siis sinne missä savu nousee piipusta, jos omaa varalämmönlähdettä ei ole. Kun asunto viilenee, mutta lämpö pysyy 10–15 asteen tienoilla, riittävästi lämpimiä vaatteita ja peittoja saattaa auttaa pahimman yli. Tai voihan sitä pystyttää olohuoneeseen vaikka teltan ja hakea makuupussit varastosta parempaan käyttöön. Pieni tila on aina helpompi pitää lämpimänä kuin koko asunto.


Varautumisen tavoitteena on että jokainen selviytyisi vähintään kolme vuorokautta ilman viranomaisten apua kotonaan. Hyvä on olla myös vähän käteistä rahaa ja riittävästi lääkkeitä kotona, ensiapu- ja alkusammutustaidotkin kannattaa päivittää ajoittain. Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä asiana huolehditaan lähimmäisistä eli poikkeusoloissa pyritään pitämään huolta heistäkin, jotka eivät siihen itse kykene – naapuriapu on arvokas asia!



Aana Vainio
Turvallisuuskouluttaja

Lue kommentointisäännöt ennen viestin kirjoittamista. Viestejä päivitetään ma─pe klo 8─15.45. Kaikki viestit tarkistetaan ennen julkaisua. Kommentteihin ei vastata.

Minkä värinen on mustikka?

Kommentit