+
Tulosta
Etusivu
Etusivu » Blogit » Kaupunginjohtajan blogi » 2020 » Tammikuu » Puhe loppiaisseuroissa

Blogit

Puhe loppiaisseuroissa

07.01.2020, klo 14:16

Loppiaisseurat 6.1.2020 Seinäjoen srk-salissa

Uusi vuosikymmen 2020 luku on alkanut. Seinäjoen väkiluku on noussut 2010-luvulla noin 56 000 asukkaasta 64 000 asukkaaseen. Seinäjoen väkiluku varovasti arvioiden on vuonna 2030 ylittänyt 70 000 asukkaan rajan. MDI-konsultointiyrityksen mukaan vuonna 2040 on vain muutamia kaupunkeja, jotka kasvavat myös 20 vuoden päästä. Seinäjoki on yksi näistä, ja nykyinen suuruussijoitus 16. on muuttumassa 10-kerhoon nykyisillä aluejaoilla.

Seinäjoen väestön kasvu muodostuu kaikista kategorioista. Luonnollinen väestönkasvu eli syntyvyyden enemmyydestä kuolleisuuteen, maan sisäiseen muuttovoittoon sekä ulkomaiseen nettomuuttoon. Huolimatta siitä, että Seinäjoki saa ulkomailta keskimäärin 100 nettolisäystä vuosittain, olemme edelleen suurten kaupunkien peränpitäjiä reilun 2 prosentin osuudella.

Väestönkasvu siis keskittyy jatkossa yhä voimakkaammin keskuskaupunkeihin ja niissäkin vain muutamiin. Maakunnissa kato on voimakasta sekä lapsiperheiden että lapsimäärien osalta. Tämä on monessa mielessä haastava ja erityisen haastava suurten teollisuusyksiköiden työntekijäsaatavuuden näkökulmasta. Oma perinteinen työvoima oman kylän tai kunnan nuorisosta ei riitä. Tarvitaan voimakasta työperäistä maahanmuuttoa.

Haasteena on se, vaikka kuinka eteläpohjalainen ilmapiiri muuttuisikin, ei se todellakaan tarkoita osaavan ulkolaisen työvoiman joukkorantautumista lakeuksille. Monet muutkin valtiot, Suomen sisällä muutkin kaupungit ja alueet kärsivät osaajapulasta, vaikka niillä onkin Seinäjokea suuremmat työttömyysluvut. Suomen työpaikoista yli 90 prosentissa edellytetään erityisosaamista.

Tarvitaan siis vetovoimaa, pitovoimaa, elinvoimaa, hyviä palveluita, kulttuuria, liikenneyhteyksiä, harrastusmahdollisuuksia, puolisolle työmahdollisuuksia, verkostoja jne. Lyhyesti sanottuna lumovoimaa ja koko paletin pitää olla kunnossa ja kehittyä jatkuvasti.

Hyvät kuulijat

Seinäjoen vetovoima on kehittynyt erinomaisen hyvin 2010-luvulla. Seinäjoki on mm 2019 voittanut kuntamarkkinoinnin Suomen mestaruuden Avaruuden pääkaupunki -teemalla, voittanut Suomen Yrittäjien yrittäjyystutkimuksen suurten kaupunkien sarjassa myös kaikilla osamittareilla, voittanut 2019 uudestaan EK:n yritysbarometrin ja toistamiseen tullut ykköseksi Taloustutkimuksen kuntaimagotutkimuksessa. Tässähän Seinäjoki todettiin logistisesti ja liikenneyhteyksiltään erinomaiseksi. Arvokasta oli myös se, että yritysjohtajien suosituslistalla Seinäjoki oli ykkönen.

Johtopäätökseni on, että maakunnan ja luonnollisesti myös Seinäjoen yritysten osaavan työvoiman saatavuus ja siinä onnistuminen korreloi jatkossa vielä voimakkaammin Seinäjoen kehityksen kanssa. Näin siksikin, että pendelöinti muuttaa suuntaansa eli jatkossa käydään kaupungeista töissä maalla eikä päinvastoin. Merkitsevää on siis se, koetaanko Seinäjoki paikaksi, johon halutaan muuttaa ja perustaa perhe, kasvattaa lapset ja viettää myös vanhuuttaan täällä.

Niin, pianhan syyskuussahan se on ajankohtaista myös allekirjoittaneella. Kauhajoen kunnanjohtaja Jouko Virtasen 1998 sanoin voin todeta: "Muutan heti uudelle paikkakunnalle, jos löydän paremman!" Todettakoon, että Jouko asuu edelleen Kauhajoella.

Arvoisat kuulijat

Vuoden 2015 pakolaisaalto lähes yllätti myös Seinäjoen. Uutisia ja tilannekuvaa päivittämällä tulin siihen tulokseen, että myös Seinäjoen asemalla voi olla pikapuolin pakolaisia enemmän tai vähemmän.

Onneksi aloitimme valmistelut viikko ennen h-hetkeä, eli sen verran jäi lopulta valmistautumisaikaa lähinnä sivistys- ja sosiaali-terveyspuolen ihmisille tehdä suunnitelmat ja varata ensimmäiset paikat Kuorasjärven Kessulasta. Mutta se riitti. EU:n suurimpia kysymyksiä on, kuinka pakolaisaallot jatkossa voidaan ennakoida ja hallita.

2020-luku voidaan jo nyt nimetä Seinäjoen kansainvälistymisen vuosikymmeneksi. Olemmeko tähän valmiit ja osaammeko toimia niin, että kotouttaminen sekä työperäisen että pakolaisstatuksella tulevien osalta sujuu joustavasti ja uudet tulijat löytävät paikkansa uudessa kotikaupungissa? Arvioni on, että ulkomaalaistaustaisten määrä vähintään kaksikertaistuu 4 prosenttiin, mutta määrä voi olla jopa lähempänä 10 prosenttia seuraavan 10 vuoden aikana.

Seinäjoen kaupungin ja seurakunnan yhteisessä uudenvuoden vastaanotossa oli rohkaisevaa kuulla vastavalitun Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivuskosken näkemystä Seinäjoesta ja kansainvälistymisestä hänen lukioajoiltaan. Hänen näkemyksensä oli hyvin samansuuntainen Siirtolaisinstituutin ja Ruralia-instituutin tekemässä haastattelussa Seinäjoen ja Seinäjoen seudun nuorille. Nuoret näkevät alueen varsin myönteisenä ja myös heille mahdollisuuksia tarjoavana sekä työpaikkojen että asumisen suhteen.

Hyvät kuulijat

Edellä mainittuihin kun vielä lisätään Seamkin lisääntyvä kv-toiminta ja yliopistollisen koulutuksen lisääntyminen joko Seinäjoen yliopistokeskuksen tai esim Tampereen yliopistoyhteistyön kautta, niin voi todeta: Hyvä tästä vielä tulee!

Lue kommentointisäännöt ennen viestin kirjoittamista. Viestejä päivitetään ma─pe klo 8─15.45. Kaikki viestit tarkistetaan ennen julkaisua. Kommentteihin ei vastata.

Mikä kulkuväline kulkee raiteilla?

Kommentit