+
Tulosta
Etusivu
Etusivu » Blogit » Kaupunginjohtajan blogi » 2019 » Marraskuu » Kvartaalikatsaus 3/2019

Blogit

Kvartaalikatsaus 3/2019

20.11.2019, klo 08:19

Talousarviotyö on edennyt hyvin. Toimialakäsittelyt olivat syyskuussa lautakunnissa, myös kaupunginhallituksen ja valtuuston talousseminaarit on pidetty.

Talouden tasainotus näkyy kunnan palvelutasossa joissakin kohdissa. Sitä emme voi välttää kokonaan. On tärkeää hakea myös uusiakin tapoja tehdä. Kaupunkina teemme kaikkemme kokonaisuuden pitämisessä hyvässä kunnossa nyt ja tulevaisuudessa.

Tämä tarkoittaa sitä, että Seinäjoella on jatkossakin hyvät ja vaikuttavat palvelut, ja että oma käyttömenokehitys ja sairaanhoitopiriin menokehitys on saatu vastaamaan nykyistä paremmin tulopohjaamme ja että tarvittavia investointejakin katsotaan tarkalla silmällä.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkistettiin 10.10.. Tulos on + 28000 €, vuosikate 20,8 M€ ja nettoinvestoinnit 33,8 M€. Nettolainanotto kasvaa ensi vuonna 9,8 M€. Loka- marraskuussa esitys eteni kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyyn.


Valtuusto päätti 11.11. vuoden 2020 veroista, talousarviosta 2020, henkilöstösuunnitelmasta 2020 ja taloussuunnitelmasta 2021–23.

Seinäjoki-konserni


Seinäjoki on osallistunut toimintakykyiset kuntakonsernit koulutukseen yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa. Kaupunginhallituksen ja johtoryhmän yhteinen kehittämisseminaari järjestetään 12.12. Seinäjoella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eli maakuntauudistus sotemaku Etelä-Pohjanmaalla 2016–2019–2022


Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajafoorumi kokoontui 10.10. ja kuntien luottamusjohto 22.10. Annettujen kuntien lausuntojen ja käytyjen keskustelujen pohjalta on todettava, että perussopimuksen muuttamiselle omistajaohjausta merkittävästi parantavalla tavalla ei löydy maakunnan kunnista yhteistä näkemystä.

Myöskään sopimusohjaukselle tai valtuuston äänivallan tarkistuksille huomioon ottaen jo toteutunut asukasluvun ja kustannustenjaon muutos ei löytynyt yhteisymmärrystä. Näin siitäkin huolimatta, että maakunnan kuntien taloudellinen tilanne lehtitietojen mukaan on merkittävästi huonontunut ja ennusteet väestökehityksestä entisestään muuttavat käytettävän äänivallan ja todellisen kustannustenjaon suhdetta.

Vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän osalta valmistelua voitaneen jatkaa tavoitteena vuosi 2021. Kunnat tulevat myös hakemaan valtion 100 %:sta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta vuosille 2020-22.

Haasteena on se, että nyt jo tiedetään kuntien vastausten perusteella, että kokonaiskattavuutta ei voida saavuttaa ja toiseksi vapaaehtoisten tehtävien osalta lähtökohtana tulee olla asukaslukuun ja kustannustenjakoon perustuva äänivalta.

Vuoden 2019 loppuun mennessä selviää myös selvitysmies Kari Nenosen vetämän Uudenmaan sote-alueen mahdollinen erillisratkaisu.
Työllisyyskokeiluun haku on käynnistynyt. Yli 30000 asukkaan kokonaisuudet voivat hakea kokeiluun.

Seinäjoella on Aimo-hankkeen kautta hyvä yhteistyö TE-keskuksen ja EP:n ely-keskuksen kanssa. Seinäjoen kaupunki valmistelee hakemusta joko itsenäisesti tai mahdollisesti naapurikuntien kanssa yhdessä. Työllisyyskokeilu mahdollistaa kaupunkivetoisen työllisyyspalvelun kehittämisen niin, että myös resurssit siirtyvät valtiolta kunnille tarvittavine ohjelmineen ja laitteineen.

Seinäjoen kaupungin kehitysnäkymiä ja edunvalvontaa


Seinäjoen keskeiset Antti Rinteen hallitusohjelmaan liittyvät edunvalvontateemat 2019:

1.MAL -sopimukset yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille, ei siis kaupungin koon vaan kaupunkiseudun koon perusteella. Seinäjoen seutukunnan koko 30.4.2019 on 126 849 asukasta ja kaupunkiseutu K8 on 146 515 asukasta. MAL tulee kohdistaa kaikille 18 maakuntakeskuskaupungille. Mikäli edellä mainittu ei toteudu, tulee Seinäjoen ja Seinäjoen seudun saada erityinen ohjelma tärkeiden kehittämishankkeiden nopeuttamiseksi yhdessä valtion toimijoiden kanssa.

Myös Seinäjoella tulee olla kaupunkikehittämisen sopimuksellinen kehittämisraha hyödynnettävänä, kuten muillakin suurilla kaupungeilla.
Seinäjoen asema ja ratapiha tarvitsee Joensuun (74 M€) ja Oulun (35 M€) tavoin selkeän valtion panostuksen Tampereen jälkeen toiseksi suurimpana asema- ja risteysasemana.

Tämä Seinäjoki MAL pitää sisällään mm.:

-Alikulun keskusta-Pohja 13 M€
-Pajuluoman kunnostus (valtion vastuu) 2-3 M€
-Liityntäpysäköinti 12 M€
-Raideliikenteen tietoliikenneverkkojen sekä turvalaitteiden uudelleenjärjestelyt Asemakortteleiden alueella 2-3 M€
-Matkaketjujen sujuvuus, uusi laiturialue 3 M€
-Ratapihan suunnittelu ja raideparien edelleen vähentäminen 2 M€
-Seinäjoen aseman toiminnan uudistaminen ja toteutus, osallistuminen kokonaiskustannuksiin, joista hyöty kiinteistökehityksen kautta valtiolle, 25 M€

2.Liikenneinfrahankkeissa korostamme Suomi-radan eli Pääradan merkitystä TEN-T verkostoon ja EU-rahoituksen piiriin kuuluvana. Esitämme, että Helsinki–Tampere – Seinäjoki – Oulu päärata suunnitellaan ja toteutus käynnistetään hallituskauden aikana. Päätös tästä samalla, kun Lentoratahankkeen (Helsinki – Tampere) suunnittelusta päätetään.

Nopea kaksoisraide Tampere – Seinäjoki – Oulu. Tampere – Seinäjoki väli on koko päärata huomioon ottaen nopein ja kustannustehokkain kehittämiskohde. Seinäjoki – Tampere välillä jo yli 2,7 miljoonaa matkaa ja kasvu 1-9/2019 ollut 11,3 %.

3.12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan lisäksi VT 19 välillä Seinäjoki – Lapua nelikaistaistaminen/ohituskaistat, Seinäjoki – Ilmajoki KT 67 ohituskaistat, VT18/VT19 eritasoristeys Jalasjärvelle.

4.Korkeakoulutuksen kehittäminen erityisesti niissä maakunnissa, joissa on oma ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus, lisäämällä merkittävästi aloituspaikkoja. Tampereen yliopiston ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteistyöneuvottelut tulee ottaa huomioon tulevissa tulosneuvotteluissa valtion kanssa.

Seinäjoen alhainen työttömyys ja ennätysmäärä avoimia työpaikkoja edellyttävät uusien osaajien rekrytoinnin helpottamista myös ulkomailta. Lupaprosessit ja rekrytointi tulee uudistaa koko maan tasolla, minkä lisäksi maahanmuuttajien nopeaan työllistymiseen tulee varmistaa riittävät resurssit.


5.Valtion ja kunnan tehtävien ja rahoituksen tasapaino, missä tavoitteena myös kuntien lisävelkaantumisen loppuminen 2023. Kuntien uusien tehtävien sekä veroperustemuutosten täysimääräinen kompensointi. Mahdollisessa valtionosuusuudistuksessa tulee ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet sekä kannustettava kasvuun ja investointeihin.


6.Kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen (Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja 66/1991) sekä Kuntien ja maakuntien välisen työnjaon pysyttäminen ensisijaisti sote-tehtävissä. Kuntayhtymien omistajaohjausta on vahvistettava lainsäädäntöteitse ml. erikoissairaanhoidon äänileikkurisääntely.

Lue kommentointisäännöt ennen viestin kirjoittamista. Viestejä päivitetään ma─pe klo 8─15.45. Kaikki viestit tarkistetaan ennen julkaisua. Kommentteihin ei vastata.

Minkä värinen on aurinko?

Kommentit