+
Tulosta
Etusivu
Etusivu » Blogit » Kaupunginjohtajan blogi » 2019 » Elokuu » Kaupunginjohtajan kvartaalikatsaus 2/2019

Blogit

Kaupunginjohtajan kvartaalikatsaus 2/2019

26.08.2019, klo 09:00


Toimintaympäristö

Seinäjoen väkiluku tilanteessa 30.6.2019 on 63 552, jossa kasvua vuoden vaihteesta on 264.

Seinäjoella työttömyysaste 30.6.2019 oli 7,9 % eli 2404 henkilöä, EP:lla 6,9 % ja Suomessa 9,7 %. Etelä-Pohjanmaan työttömyys on Manner-Suomen alhaisin.

Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopussa 5915 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaisesta tilanteesta määrä laski 343 henkilöllä, eli 5,5 prosentilla ja koko maassa 6,8 prosentilla. Koko maakunnassa työttömistä on ulkomaan kansalaisia 334.

Seinäjoen työvoiman kokonaismäärä on nyt 30554 ja Etelä-Pohjanmaan 85108. Avoimia työpaikkoja oli Etelä-Pohjanmaalla kesäkuun lopussa 1480. Seinäjoen osuus koko maakunnan avoimista työpaikoista on 736.

Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen kesä 2019 mukaan talouskasvu jää viime vuotta maltillisemmaksi tulevina vuosina. Tänä vuonna BKT kasvaa 1,6 %, vuonna 2020 kasvu on 1,2 % ja vuonna 2021 kasvu on 1,1 %. Arviot ovat aiempaa alhaisempia.

Koko maan työllisyysaste nousee 73,5 %,iin, mutta ei yllä 75 %,iin ilman merkittäviä lisätoimia. Sen sijaan ansiotason nousuksi arvioidaan noin kolmen prosentin vuotuista kasvua. Julkiselle taloudelle ja erityisesti kuntasektorille em. lukujen epäsuhta on erittäin haasteellinen.

Suomi on jäänyt merkittävästi muiden pohjoismaiden työllisyysasteista. Islannissa työllisyysaste on lähes 90 %, Ruotsissa 80 %, Norjassa ja Tanskassa yli 75 %, kun se Suomessa oli vuonna 2017 noin 70 %. Työttömyysaste sekä Yhdysvalloissa että Saksassa on painunut alle 4 %:n.

Yksityiset investoinnit

Vuoden 2017 jälkeen yksityiset investoinnit Seinäjoella ovat lähes 500 M€. Alman uusin hotellirakennus on harjakorkeudessa. Uusi hotelli lisää Seinäjoen hotellikapasiteettia lähes 60 huoneella.

Tilastokeskuksen mukaan hotelliyöpymisten määrä kunnittain 2018 antaa hyvän lähtökohdan uusille hotelli-investoinneille. Tilaston mukaan Seinäjoella yöpymisten määrän muutos edellisvuoteen verrattuna oli maan suurin 5,3 %, kun koko maan keskiarvo oli 1,4 %.

Seinäjoen keskusta ja asemanseutu

Seinäjoen asemanseudun kehittäminen on lähtenyt hyvin eteenpäin, kun Seinäjoen hanketta on lähtenyt vetämään kaupungin puolelta Hannu Kantonen ja Senaatin asema-alueet Oy:n puolelta Jukka Hämäläinen. Perhekeskus Aallokon suunnittelutoimikunta on kokoontunut useamman kerran. Toteuttamislupa hankkeelle haetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä Maakunnankadulle, mutta varaudutaan paikan osalta muutoshakemukseen asemalle edellyttäen, että yhteishanke etenee kaavoitukseen ja sitä kautta toteutukseen 2020 aikana.

Antti Rinteen hallitusohjelman mukaan MAL-sopimusta täydennetään siten, että siihen pääsevät mukaan yli 100 000 asukkaan kaupungit tai kaupunkiseudut. Seinäjoen kaupunkiseutu on yli 125 000 asukasta ja K8-kunnat on jo lähes 150 000 asukasta.

Seinäjoki edellyttää, että MAL-sopimusmenettely laajennetaan koskemaan yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutuja. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremmin valtion rahoituksen esimerkiksi Seinäjoen aseman infrahankkeille.

Talousarvion 2019 toteutuminen ja talousarvio 2020

Seinäjoen talouskehitys 2019 on ollut haastava menojen kasvaessa huomattavasti tuloja enemmän. Vuosikate kesäkuun lopussa on -8,7 M€ ja tulos poistot huomioon ottaen merkittävästi alijäämäinen -18,7 M€. Loppuvuoden 2019 osalta on ehdottoman tärkeää, että hyvällä johtamisella ja sitoutumisella myös taloudellisiin tavoitteisiin alitetaan kuluvan vuoden talousarvion määrärahat eli toteutetaan valtuuston hyväksymät säästöt kullakin toimialalla.

Vuoden 2020 talousarvion valmistelu ja taloussuunnitelma tulee laatia nk. 0-vaihtoehdon pohjalta sekä määrärahojen että henkilöstön määrän osalta. Toisin sanoen vain hidastamalla merkittävästi menojen kasvuvauhtia ja tehostamalla omaa toimintaa sekä ostopalvelutoimintojamme, saavutamme taloussuunnitelmakaudella taloudellisen tasapainon. Tämä edellyttää vastuullista päätöksentekoa luottamushenkilöiltä ja operatiivisen toiminnan jatkuvaa tehostamista kaupungin henkilökunnalta.

Seinäjoki-konserni

Seinäjoen Energian nykyinen Kapernaumin lämpölaitos ja 2020 luvulla myös Sevon CHP-laitos tulevat uusittavaksi. Tämä mahdollistaa Seinäjoen hiilineutraaliuden toteutumisen 2030 mennessä kun turve korvautuu biopohjaisilla uusiutuvilla polttoaineilla tai kokonaan uudemmilla tekniikoilla. Sevon osalta on jo nyt todettava, että puun polttamista nykyisestä noin 20 % osuudesta voidaan edelleen lisätä riippuen puupohjaisen materiaalin saatavuudesta ja hinnasta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eli maakuntauudistus SoteMaku Etelä-Pohjanmaalla 2016–2019

Toukokussa 2019 kuntien puheenjohtajat ja kuntajohtajat päättivät jatkaa kuntapohjaisen Sote-kuntayhtymän valmistelua niin, että uudistus voisi astua voimaan 2021 alusta.

Samalla valmistellaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen uudistaminen siten, että uusi perussopimus voisi astua voimaan 2020 alusta. Elokuussa 2019 päätetään em. asioiden jatkosta. Harri Jokiranta ja Miska Kaihlamäki jatkavat vuoden 2019 loppuun saakka kuntapohjaisen Sote-kuntayhynmän valmistelussa. Harri Jokiranta tullee toimimaan myös sosiaali- ja terveysministeriön ja Etelä-pohjanmaan yhteyshenkilönä Sote-asioissa.

Antti Rinteen hallitusohjelmassa jatketaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta hyödyntämällä aiemmin tehtyä valmiselua. Em. palvelut kootaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille, samoin pelastustoimi. Itsehallinnollisia maakuntia on 18 ja niiden toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut.

Alueiden rahoitus tulee valtiolta pääosin ja perustuu tarvevakioituihin kriteereihin. Verotusoikeus selvitetään erikseen. Palvelut tuotetaan pääosin julkisina palveluina, joita täydentää yksityinen ja kolmas sektori.

Lisäksi selvitetään kiinteistöjen tilajohtamista joko alueellisena tai valtakunnallisena kokonaisuutena. Sen lisäksi tietojärjestelmät vaativat uudistamista ja yhtenäistämistä.

Mahdolliseen maakuntaan on siirtymässä myös ympäristöterveydenhuolto. Näiden lisäksi parlamentaarisesti selvitetään mitä muita tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maakunnille 2020 loppuun mennessä.

Seinäjoen kaupungin kehitysnäkymiä ja edunvalvontaa

Seinäjoen keskeiset Antti Rinteen hallitusohjelmaan liittyvät edunvalvontateemat 2019

1. MAL -sopimukset yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille, ei siis kaupungin koon vaan kaupunkiseudun koon perusteella. Seinäjoen seutukunnan koko 30.4.2019 on 126 849 asukasta ja kaupunkiseutu K8 on 146 515 asukasta. MAL tulee kohdistaa kaikille 18 maakuntakeskuskaupungille. Näin pystymme hyödyntämään kansallisen kaupunkipolitiikan välineet ja rahoituksen kaikille maakuntakeskuskaupungeille.

2. Liikenneinfrahankkeissa korostamme Suomi-radan eli Pääradan merkitystä TEN-T verkostoon ja EU-rahoituksen piiriin kuuluvana. Esitämme, että Helsinki–Tampere–Seinäjoki–Oulu-päärata suunnitellaan ja toteutus käynnistetään hallituskauden aikana. Nopea kaksoisraide Tampere–Seinäjoki-Oulu.

3. Korkeakoulutuksen kehittäminen erityisesti niissä maakunnissa, joissa on oma ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus, lisäämällä merkittävästi aloituspaikkoja.

4. Valtio – kunta tehtävien ja rahoituksen tasapaino, tavoitteena myös kuntien lisävelkaantumisen loppuminen 2023.

5. Kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen (Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja 66/1991) sekä Kuntien ja maakuntien välisen työnjaon pysyttäminen ensisijaisti Sote-tehtävissä.



Lue kommentointisäännöt ennen viestin kirjoittamista. Viestejä päivitetään ma─pe klo 8─15.45. Kaikki viestit tarkistetaan ennen julkaisua. Kommentteihin ei vastata.

Mikä on paikka, mistä lainataan kirjoja?

Kommentit