+
Tulosta
Etusivu
Etusivu » Blogit » Seinäjoki ROASTED » 2016 » Helmikuu » Loppuu se pipertäminen - miten kaupunki voi oikeasti olla yritysystävällinen?

Blogit

Loppuu se pipertäminen - miten kaupunki voi oikeasti olla yritysystävällinen?

01.02.2016, klo 09:01

Jos kaupunki haluaa kisata tosissaan houkutellakseen uusia yrityksiä kaupunkiin, pitäisi keinojen olla sekä järeitä että yksinkertaisia.

Yrittäjällä on juhlapuheissa monta kaveria. Kaikki haluavat auttaa yrittäjää varsinkin kasvamaan eli työllistämään ja maksamaan lisää veroja. Millaista apua se yrittäjä sitten mahtaa kaivata?

Tuntemani yrittäjät eivät pääsääntöisesti halua juuri mitään apua. He eivät tavoittele tukia, avustuksia tai helpotuksia. Harvemmin he kaipaavat kurssitusta tai uusia ideoitakaan. Se, mitä he aina kaipaavat, on ongelmattomuus ja yllätyksettömyys – he haluavat keskittyä omaan tekemiseensä ilman häiriötä ja hidasteita.

Yleensä yrittäjä itse tietää, mitä kannattaisi tehdä. Ja jos hän saa mahdollisuuden tehdä sitä ilman hankaluuksia, näin useimmiten myös tapahtuu. Vähemmän puuttumista on usein enemmän tulosta. Monimutkaiset tukikeinot ovat tehottomia sekä tarjoajan että asiakkaan kannalta.

Jos kaupunki haluaa kisata tosissaan houkutellakseen uusia yrityksiä kaupunkiin, pitäisi keinojen olla sekä järeitä että yksinkertaisia. Mallia voi ottaa vaikka Dubaista, jossa esimerkiksi it-alan yritys voi toimia täysin verovapaasti, kunhan se toimii it-yrityksille suunnatulla alueella. Tällaisen edun ymmärtää jo tyhmempikin yritysjohtaja ja yritysklusterin kasvu on siten aika varmaa. Ihan samaa ei Suomessa voi toteuttaa, mutta yritysten houkutteluun voi panostaa jotakin mainoskynää tai viiriä arvokkaampaa. Esimerkiksi ilmaiset toimitilat uusille yrityksille voisi olla helppo ja toimiva kannustin.

Yrittäjät eivät ole yhdestä muotista. Osa haluaa kansainvälistyä ja kasvaa, osa haluaa työllistää itsensä. Kaikilla on erilaiset tarpeet. Yrittäjiä ei ole kuitenkaan missään kaupungissa niin montaa kuin vaikkapa autoilijoita tai lihansyöjiä, ja heillekin on sentään tarjolla palvelua monella eri tapaa. Asiakas saa aina itse päättää, mitä palvelua käyttää vai käyttääkö ollenkaan. Annetaan yrittäjänkin tulla siis palvelujen luo sellaisena kuin hän on.

Niin, verrataanpa lihansyöjän ja yrittäjän saamaa apua. Lihansyöjä pääsee herkkunsa luokse sadoilla eri tavoilla ja melkeinpä missä vaan. Hänen ei tarvitse opiskella terminologiaa, eikä miettiä mihin lihansyöjien kategoriaan hän itse kuuluu. Lihakauppias on ottanut selvää elintarviketurvallisuudesta ja sen vaatimuksista, ja asiakkaalle tarjotaan sitä mitä hän haluaa hyvin helposti ja vaivattomasti. Ja ainakaan lihakauppias ei soittele perään että, tuopa se jauheliha takaisin, koska unohdit täyttää ostodokumentit. Yrittäjän näkökulmasta ajateltuna voi olla, että hän ei tiedä, missä palvelu sijaitsee, milloin sitä saa, mitä sieltä saa ja ketkä kelpaavat asiakkaiksi.

Kansantalouden kokonaiskuvan kannalta ymmärrän yritysten kasvun tärkeyden hyvin, ja työni puolesta olen sitä tukemassakin. Yrittäjien eli ihmisten erilaisuus, kuten kasvuhaluttomuus, pitäisi silti hyväksyä.

Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain "Applen puhelimien kasvukasvun päättyneen". Eli myynnin kasvua oli edelleen, mutta kasvuvauhti ei enää kiihtynytkään. Toivottavasti otsikko oli virhe, mutta se kuvastaa aikamme kasvuintoa mitä parhaiten. Jos olisin vaikka eläkeikää lähestyvä yrittäjä, joka on juuri saanut maksettua asuntonsa velattomaksi, en lähtisi kovin mielelläni tekemään lisävelkaa kasvun takia. Ja toivoisin myös muiden arvostavan valintaani.

Tarjotaan siis yrittäjälle apua aina kun sitä tarvitaan. Tai pysytään pois tieltä.

Tero Vuorinen

Tero Vuorinen, KTT, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n neuvonantaja
Tero on kauppatieteiden tohtori, Vaasan yliopiston johtamisen yksikön tutkimusjohtaja ja yrittäjä. Tero vastaa Seinäjoella liiketalouden Epanet-tutkimusprofessuurista. Valovoimaisen ja vakuuttavan Teron oivaltava ja käytännönläheinen opetustyyli tekee hänestä suositun luennoitsijan. Tero on vastannut useista strategia- ja verkostokursseista Helsingin, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa sekä opettanut useissa MBA-, JET- ja yrityskohtaisissa koulutuksissa. Talentumin julkaisemasta Teron Strategiakirjasta tuli välittömästi myyntimenestys.


Lue kommentointisäännöt ennen viestin kirjoittamista. Viestejä päivitetään ma─pe klo 8─15.45. Kaikki viestit tarkistetaan ennen julkaisua. Kommentteihin ei vastata.

Minkä värinen on aurinko?

Kommentit

Seinäjoen yrittäjäystävällisyys vaikuttaa näin ulkopuolisen peruskaupunkilaisen näkökulmasta puhtaasti silmänlumeelta. Syinä muun muassa työpaikkojen puute ja se että keskusta on lähestulkoon autio. Suurin osa tiloista etsii vuokralaista, vetämään yritystoimintaa. Houkuttelevuus ei siis ainakaan ulospäin näy, vaikka paljon siitä on puhetta

pohtija 01.02.2016, klo 10:36