+
Tulosta
Etusivu
Etusivu » Asuminen ja ympäristö » Ajankohtaista » Tiedotteet » 2018 » Tammikuu » Seinäjoen ilmanlaatu on Suomen keskiarvoa

Seinäjoen ilmanlaatu on Suomen keskiarvoa

19.1.2018, klo 16:00

Seinäjoen seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus 2017 on valmistunut

Ilman epäpuhtauksista aiheutuvia kasvillisuusvaikutuksia on seurattu bioindikaattorimenetelmien avulla Seinäjoen seudun metsissä 1990-luvun vaihteesta lähtien. Vuonna 2017 ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus toteutettiin Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan, Kauhavan, Alavuden, Ähtärin, Alajärven, Kuortaneen, Lapuan, Evijärven, Lappajärven, Soinin, Vimpelin sekä Suupohjan seutukunnan kuntien alueilla.

Toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin tutkimusalueen ilmanlaadun vaikutuksia männyn runkojäkäliin sekä männynneulasten ja sammalten alkuainepitoisuuksiin. Sammalista tutkittiin metsäsammalia, minkä lisäksi käytettiin ns. sammal-pallomenetelmää, jossa rahkasammalista muodostettuja palloja altistettiin ilman laadun vaihteluille kevättalvella 2017. Bioindikaattoritutkimuksen vuonna 2017 toteutti Ahma ympäristö Oy (nykyinen Eurofins Ahma Oy). Työtä ohjasi ympäristötarkastaja Aili Sorjanen Seinäjoen kaupungista.

Tutkimuksen perusteella ilman epäpuhtauksien vaikutukset bioindikaattoreihin Seinäjoen seudulla vuonna 2017 olivat lieviä, mutta paikallisten päästölähteiden vaikutukset näkyivät selvästi erityisesti sammalten raskasmetallipitoisuuksissa. Seinäjoen ja Ilmajoen alueilla metsäsammalista sekä sammalpalloista mitattiin vuonna 2017 korkeimmat alkuainepitoisuudet Seinäjoen Kapernaumin teollisuusalueen ympäristössä. Usean metsäsammalista määritetyn raskasmetallin pitoisuudet olivat laskeneet edelliseen vuoden 2012 tutkimukseen verrattuna.

Etelä-Pohjanmaalla todennäköisesti sekä rikki- että typpipäästöillä oli jossain määrin vaikutusta jäkälämuuttujiin. Jäkälät olivat kuitenkin myös kuormitetuimmalla Seinäjoki–Ilmajoki –alueella pääasiassa hyväkuntoisia. Jäkälälajiston perusteella ilman epäpuhtauksien kasvillisuusvaikutukset Etelä-Pohjanmaalla olivat lieviä. Jäkälistä tutkitut muuttujat olivat vuonna 2017 jossain määrin parantuneet edelliseen vuoden 2012 tutkimus-ajankohtaan verrattuna. Esimerkiksi useat ilman epäpuhtauksille herkemmät jäkälälajit olivat runsastuneet.

Toisaalta myös ilman epäpuhtauksista hyötyvien levän ja seinänsuomujäkälän määrä oli lisääntynyt verrattuna edelliseen tutkimusajankohtaan. Erityisesti Seinäjoen taajama-alueella sekä Ilmajoella oli havaittavissa jäkälälajiston indikaattoriarvojen paranemista. Männynneulasten keskimääräistä rikkipitoisuutta voidaan pitää Etelä-Suomen männyille tyypillisenä pitoisuutena.

Seinäjoen seudun ja Etelä-Pohjanmaan bioindikaattoritutkimus 2017 - raportti

Lisätiedot:
Seinäjoen kaupungin ympäristötarkastaja Aili Sorjanen, p. 050 5811 694, aili.sorjanen@seinajoki.fi
ympäristöasiantuntija Niina Lappalainen Eurofins Ahma Oy p. 044 7008 503, NiinaLappalainen@eurofins.fi


Lue kommentointisäännöt ennen viestin kirjoittamista. Viestejä päivitetään ma─pe klo 8─15.45. Kaikki viestit tarkistetaan ennen julkaisua. Kommentteihin ei vastata.

Oma maa mansikka, muu maa mikä?

Kommentit

Ei kommentteja