Lehdistötiedote 24.11.2010
Alueiden välinen kilpailu jakaa Suomea
Menestynyt Seinäjoki vahvistaa edelleen kilpailukykyään
Kiihtyvä kilpailu uhkaa jakaa Suomea menestyviin ja hiipuviin alueisiin. Valtiotieteen tohtori Timo Aron selvitykset kertovat pitkäaikaisesta kehityksestä, jossa alueiden kilpailukykyä on mitattu muun muassa väestönkehityksellä, työllistymisellä ja uusien yritysten lukumäärällä. Seinäjoki on osoittautunut tutkijan tilastoissa Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi, ja tuore kasvu- ja kilpailukykystrategia avaa alueen jatkosuunnitelmia.
Suomalaisten maakuntien ja seutukuntien pitkäaikainen seuranta avaa aluerakenteen muutoksia konkreettisin luvuin. Esimerkiksi väestönkasvu on keskittynyt erityisesti suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueelle, ja vain 20 seutua 71:stä saa muuttovoittoa.
”Suomen aluerakenne muuttuu selvästi kaksijakoisemmaksi, asuminen keskittyy ja autioitumiskehitys jatkuu. Muuttajat pakkautuvat yhä pienemmälle maantieteelliselle alueelle, ja talouskasvu keskittyy muutamiin maakuntiin ja seutukuntiin”, kertoo Suomen alueiden pitkän ajan kehitystä tutkinut valtiotieteen tohtori Timo Aro. ”Vetovoimaisin seutu tällä hetkellä on Seinäjoki, joka on vuosina 2005–2010 saanut selkeästi eniten muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä suhteutettuna väkilukuun”, jatkaa Aro.
Seinäjoen myönteisestä kehityksestä kertovat asukkaiden määrän kasvun ohella myös työllisten, korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden muuttajien ja uusien yritysten määrän nousu. Muuttotilastot vuoden 2010 alusta lokakuun loppuun kertovat tasaisen kasvun jatkuvan asukasluvun osalta myös kuluvana vuonna. Esimerkiksi lokakuun loppuun mennessä Seinäjoki sai 686 uutta asukasta, Ilmajoki 86 ja Lapua 85. Kaupunkiseudulla ei aiota jäädä lepäämään laakereilla, vaan tuore kasvu- ja kilpailukykystrategia piirtää jo konkreettista kuvaa kehityksestä jatkossa.
”Seinäjoen ja sitä ympäröivien kuntien tavoitteita on kirjattu erilaisin laadullisin ja numeerisin tavoin. Asukkaiden määrässä tähtäämme kahdeksan kunnan yhteisvoimin tasaiseen 1 % vuosikasvuun, jonka mukaan meitä olisi 144 000 vuonna 2014”, kertoo Seinäjoen kehitysjohtaja Erkki Välimäki pohjalaisesta kasvutahdosta.
Seinäjoella oma ”logiikkansa”
Alueen menestys on Aron mukaan suoraan riippuvainen alueen asemasta suhteessa erilaisten verkostojen solmupisteisiin. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi väestöä, tietoa, osaamista, pääomaa, liikennettä ja logistiikkaa.
”Seinäjoella näkyvät nyt 10–15 vuoden aikana tehdyt ratkaisut ja johdonmukainen toiminta oikeiden valintojen mukaisesti. Seinäjoella toimii sinänsä poikkeuksellinen logiikka, koska siellä ei ole perinteisesti menestystä tarkoittavia olosuhteita, esimerkiksi yliopistoa tai satamaa. Poikkeuksellista on myös vahva yrityskulttuuri, alueen vetovoima paluumuuttajille ja se kuuluisa pohjalainen asenne”, kuvaa Aro Seinäjoen vetovoimaisuutta.
”Menestys on tehty yhteistyöllä ja pitkäjänteisellä otteella, jota on tukenut vahva yhteinen tahtotila ja osaaminen. Täällä ei tarvitse luoda aktiivisuutta, vaan se on läsnä arjessa joka päivä yksilötasolla. Tietynlainen kulttuurinmuutos on myös tapahtunut, ja Seinäjoen kaupunkiseutu on avautunut ja mielikuva eteläpohjalaisuudesta on selvästi muuttunut. Joku sanoi, että nyt täällä voi elää ihan normaalitkin ihmiset”, velmuilee Välimäki.
Lisätietoja:
Erkki Välimäki, kehitysjohtaja, Seinäjoen kaupunki, erkki.valimaki(at)seinajoki.fi, 06 416 6280
Timo Aro, tutkija, valtiotieteen tohtori, timokaro(at)gmail.com, 045 657 7890
www.timoaro.net
Seinäjoki 24.11.2010
Kaupunginkanslia/kehittämispalvelut
