+
Tulosta
Etusivu
Etusivu » Tiedotteet » 2019 » Tammikuu » Arkkitehti ja muotoilija Aino Aallon syntymästä 125 vuotta

Arkkitehti ja muotoilija Aino Aallon syntymästä 125 vuotta

23.1.2019, klo 13:26

Aallon laskikokoelma on nähtävillä Aallon kirjastossa.


Seinäjoen Aalto-keskuksessa, Aallon kirjastossa on esillä maailman suurimmaksi Aalto-lasikokoelmaksi nimetty kokonaisuus. Se sisältää Alvar Aallon (1898-1976) ja vaimonsa Aino Aallon (1894-1949) suunnittelemia lasiesineitä ja käyttölaseja.

Kaupunki hankki lasikokoelman omistukseensa entiseltä kaupunginarkkitehti Touko Saarelta vuonna 1997. Aino Aallon syntymästä tulee kuluneeksi 125 vuotta 25.1.2019.

Aino Aalto (o.s. Marsio) työskenteli sekä itsenäisenä suunnittelijana että miehensä arkkitehtitoimistossa. Hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1920 ja aloitti arkkitehdin uransa Oiva Kallion palveluksessa. Hän siirtyi Alvar Aallon toimistoon neljä vuotta myöhemmin, ja samana vuonna pariskunta avioitui. Aino ja Alvar Aalto työskentelivät rinnakkain tasavertaisina kumppaneina. Heidän yhteisiä suunnittelutöitään olivat muun muassa Villa Mairea Noormarkussa, Paimion parantola ja ravintola Savoy Helsingissä. Ainon omasta tuotannosta voi nostaa esiin esimerkiksi Noormarkun lastentalon ja terveystalon.

Aino Aalto tunnetaan lasi-, sisustus- ja kalustesuunnittelijana. Tuotannossa on edelleen esimerkiksi Aino Aalto –lasisarja (ent. Bölgeblick), satulavyötuoli ja Riihitie-ruukku, jonka valmistus aloitettiin uudestaan Suomi 100 –juhlavuoden kunniaksi. Aino Aallon suunnitelmissa yhdistyivät arkipäivän käytännöllisten tarpeiden tyydytys ja laadukas estetiikka. Sanotaankin, että hän pyrki ylevöittämään arkea.

Sisustusliike Artek perustettiin modernin muotoilun myynti- ja markkinointiorganisaatioksi vuonna 1936. Sen perustivat Maire Gullichsen, Alvar Aalto, Aino Aalto ja Nils-Gustav Hahl. Aino Aalto toimi yrityksessä taiteellisena ja toimitusjohtajana (vv. 1941-1949). Hänen sanotaan luoneen perustan yrityksen estetiikalle, jossa yhdistyivät modernistisen selkeä muoto ja pintaornamentiikka.

Seinäjoen kaupungin lasikokoelmassa on Aino Aallon suunnittelemia juomalaseja, kaatimia, kulhoja ja vateja. Niitä on vedenvärisenä, tummanvihreänä, riionruskeana ja savunvärisenä.

Bölgeblick-sarja suunniteltiin Karhula-Iittalan lasikilpailuun vuonna 1932. Aino Aalto voitti lasistolla toisen palkinnon puristelasisarjassa. Se esiteltiin Aalto-nimellä Lontoon vuoden 1933 näyttelyssä ja 1936 Milanon Triennaalissa. Milanossa lasisto palkittiin kultaisella mitalilla. Aino Aalto oli näin ensimmäinen suomalainen muotoilija, joka palkittiin Milanossa. Bölgeblickin (suom. vesiaallot, vesirenkaat) inspiraationa oli veteen heitetyn kiven muodostamat rengassarjat. Puristelasista valmistetun lasiston ainutlaatuisuus piili esineiden porrastuksissa, jotka toimivat koristeina ja samalla peittivät lasimassassa virheenä pidettyjä kuplia.

Lasikokoelmassa on myös melko tuntemattomaksi jäänyt raitainen lasisarja. Se on suunniteltu vuosina 1935-1936. Myös tämä lasisto oli esillä Milanon triennaalissa vuonna 1936. Sarjaa valmistettiin nimettömänä Karhulan lasitehtaalla vuosina 1937-1938.

Aino ja Alvar Aallon yhteistyönä syntyi lasiteos Riihimäen kukka. Pariskunta osallistui sillä Osakeyhtiö Riihimäen kilpailuun vuonna 1933. Kokonaisuuteen kuului vati, kulho, maljakko ja juomalasit. Sisäkkäin aseteltuina ne muodostivat avautuvaa kukkaa muistuttavan hahmon.

Lasikokoelma on tutustuttavissa Aallon kirjastossa (Koulukatu 21) kirjaston aukioloaikoina.

Lisätietoja
kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi, p. 040 5853917
museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen, p. 044 7541 653

https://www.iittala.com/fi/fi/brandit/iittala/aino-aalto/c/aino-aalto/intro;
https://www.artek.fi/fi/yritys/suunnittelijat/aino-aalto;
https://collection.designmuseum.fi/fi/item/bolgeblick-lasisto
Kamila, Marjo 2013. Maailman suurin lasikokoelma. Aino ja Alvar Aallon lasimuotoilua. Seinäjoki: Seinäjoen kulttuuripalvelut. Moniste.


Lue kommentointisäännöt ennen viestin kirjoittamista. Viestejä päivitetään ma─pe klo 8─15.45. Kaikki viestit tarkistetaan ennen julkaisua. Kommentteihin ei vastata.

Minkä värinen on puolukka?

Kommentit

Ei kommentteja